Kiinanruusu kehittelee edelleen suurta kukintoaan. Se on lievästi omituinen ja hidas tapahtuma. Terälehdet aloittavat sikin sokin, rullalla ja mytyssä. Se ei näytä kukalta, vaan pienen tulivuoren laavapurskaukselta. Itse asiassa olen alkanut epäilemään, että kasvillani on ylimääräinen kromosomi, kun osa terälehdistä tursuaa viininpunaisesta ruusukkeesta röyhkeän pinkkeinä ja oudon muotoisina. Voi olla, että usean vuorokauden kuluessa lehdet oikenevat ja kukka saavuttaa säännöllisen muodon. Minusta olisi tietysti jännittävämpää, jos se olisi mutantti.
Minunkin pitäisi ehkä nuohota tulivuoriani päivittäin. Kävin eilen katsomassa tasokkaan näytelmän Pikku prinssi. Näyttelijäntyö oli ihan huippua. Viisaudet lausuttiin kaurismäkeläisen lakonisesti. Lavastus oli hienosti pelkistetty ja viitteellinen.
Konalan ala-asteen näytelmäkerho esittää Pikku Prinssin vielä kerran, huomenna torstaina klo 19 alkaen. Paikka Konalan ala-asteen kerhotilat. Näytös on ilmainen.
Yksi näyttelijöistä selitti jälkikäteen, että nyt kun yleisö oli mukana ja nauroi tietyissä kohdissa, hänkin vasta tajusi, mitä hauskaa niissä oli. Ymmärrän hyvin. Tarina on yhtä aikaa hyvin totinen ja kirpaisevan naurettava.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment