Monday, February 26, 2007

* uudessa paketissa

Olen kovin buzz-wordien ajamalla alalla. Buzz-word on myöskin buzz-word. Onko joku jo suomentanut sen?

Tänään olen miettinyt sitä kuinka Howard Rheingold vuonna 1993 julkaisi kirjansa The Virtual Community ja kuinka sen jälkeen hype räjähti ja IT-alaan sijoittajien rahavirrat vuolaasti valuivat kaikkeen johin tajuttiin liittää termi community. Jossain vaiheessa myöhemmin oli trendikästä tutkijapiireissä dissailla koko virtual community käsitettä ja peräänkuuluttaa oikeaa yhteisöllisyyttä, mitä se sitten lieneekään. Nyttemmin on kai ihan ok puhua yhteisöllisyydestä, jos niin haluaa, mutta kenelläkään ei ala vilistä dollarinkuvat silmissä. Ne vilisevät nykyään jos käyttää vanhaa kunnon termiä Social Networking, josta harva IT-alalla oli kai kuullutkaan ennen flickriä ja YouTubea.

Friday, February 16, 2007

Opettelin tänään uuden taidon



En ole enää virkatutkija vaan työtön joka nyt vaan sattuu jatkamaan väitöstutkimustaan vapaa-ajallaan ja ilmaiseksi kunnes jotain ilmaantuu, tai jos työkkäri päättää, että tutkimukseni on päätoimista enkä ole oikeutettu työttömyystukeen ellen keskeytä jatko-opintojani (uhkaus tuli jo ja laitoin anomuksen vetämään että haloo!).

Tämä lähinnä vain alustuksena siihen, että pitäisi elellä aikaisempaa säästeliäämmin. Ostin sätkäntekovehkeet ja aloin opetella uutta taitoa, kuvassa ensimmäiset tulokset. Poltin elämäni ensimmäisen itsekäärityn sätkän parvekkeella ja mukavahan sitä oli tupruttaa. Ja rahaa säästyy.

Ontää vaan sen verran surkean näköistä äheltämistä ainakin toistaiseksi että pitänee kääriä sätkät etukäteen himassa eikä nolata itseään räpeltelemällä niitä jossain julkisessa tilassa. Siinähän menis imago ihan totaalisesti.

Sunday, February 04, 2007

Taikin pääsykokeet

Typoon tullaan jonkun verran haulla "Taikin pääsykokeet". No, ne on parhaillaan menossa, ennakkotehtävät julkaistiin viime viikolla. Koska mua sattuu kiinnostamaan millaisia tyyppejä Taikkiin hakee ja pääsee, alla muutama toivottavasti avulias pointti. Pointit koskee lähinnä Muotoilun osastoa mutta pätenevät muuhunkin kouluun. Ja, joo, kuulun vankasti ns. asioista perillä oleviin tahoihin: olen käynyt Taikin ja teen sinne parhaillaan väitöskirjaa tutkijan vakanssilla. Lisäksi Muotoilun osaston osastoneuvoston ja Taikin tutkimusneuvoston jäsenenä olen mukana sekä kehittämässä että päättämässä koulutukseen liittyvistä asioista ja olen myös mukana arvioimassa sekä pääsykokelaita että koulusta lähteviä. Mä myös opetan Muotoilun osastolla ja ohjaan ja tarkastan lopputöitä. Luulisi riittävän.

Taikkiinhan on perinteisesti ollut vaikea päästä. Läpäisyprosentti on jossain 10:n tienoilla, vaihtelee koulutusohjelmittain. Tuosta huolimatta niin meillä kuin esim. Kuvataideakatemiassakin on ongelmana, ettei hyviä suomalaisia hakijoita ole riittävästi. Mä näen vian siinä että Taik on sisäänpäinlämpiävä, vaikeasti hahmottuva kokonaisuus, jota muiden kuin valmiiksi taide/muotoilu/kulttuuripiireissä pyörivien on vaikea nähdä yhtenä koulutusmahdollisuutena ja johon piirien ulkopuolisen on vaikea myös päästä koska pääsykokeiden läpäisy edellyttää jo jonkinlaista yleisymmärrystä, että mistä koko touhussa on kyse. Kuitenkin Taik tai ainakin Muotoilun osasto (MO) tarvitsisi kipeästi hakijoita perinteisen taiteellisen Finnish Design-ideologian ulkopuolelta, koska traditionaalinen hienojen esineiden suunnitteluun keskittyvä muotoilija ei ole enää kovin kysytty heppu ja MO:ssa mielellään koulutettaisiin monipuolisempia, käsitteellisen ajattelun hallitsevia ja yhteistyökykyisiä muotoilijoita.

Asiaa auttaisi ainakin jos olisi lisää hakijoita, joilla on jollain tapaa lahjoja alalle mutta taustaa, mielenkiintoa ja kokemusta mielellään muustakin kuin kuvataidelukiosta. Koska kuvataidelukion (tai muotoilija/arkkitehtiperheen) ulkopuolelta on näköjään vaikea hakea ja päästä Taikkiin, ajattelin, että selitän vähän mikä Taik on ja annan pari irtovinkkiä, joista toivottavasti on hyötyä kouluun hakevalle. Olisi mahtavaa jos kommentteihin kertyisi vaikka kysymyksiä koska mulla ei ole mielessä kuin pari kohtaa. Joista ensimmäinen korjaa Taikin käsittämätöntä tapaa viestiä hakuilmoituksessa tutkinnoista niin että niistä ei juuri saa ulkopuolinen selvää. Allaolevan pitäisi auttaa asiaa.

Taideteollinen korkeakoulu (Taik) on yliopisto. Siellä voi suorittaa kolme tutkintoa:
Bachelor of Arts (BA), Taiteen kandidaatti (TaK), on alempi korkeakoulututkinto,
Master of Arts (MA), Taiteen maisteri (TaM), on ylempi korkeakoulututkinto ja
Doctor of Arts (DA), Taiteen tohtori (TaT), on jatkotutkinto.

Logiikka menee niin, että BA-tutkintoon haetaan ylioppilastodistuksella ja pääsykoetehtävillä, MA-tutkintoon haetaan BA-todistuksella (esim. ammattikorkeakoulututkinto) ja portfoliolla ja DA-tutkintoon haetaan MA-todistuksella ja tutkimussuunnitelmalla. Alempi tutkinto pitää siis olla suoritettuna ennen kuin voi siirtyä tekemään seuraavaa tutkintoa. Hienommat nyanssit selostetaan koulun pääsykoeoppaassa ja koulun sivuilla.

Joskus voisi erikseen kirjoittaa tohtoritutkintoon hakemisesta mutta nyt vain BA- ja MA-hauista

Taik jakaantuu osastoihin (Muotoilu, Visuaalinen kulttuuri, Medialaboratorio jne.), jotka edelleen jakaantuvat koulutusohjelmiin (Muotoilun osastolla Teollinen ja strateginen muotoilu, Tekstiilitaide, Vaate- ja pukutaide jne.). Pääsykokeissa haetaan ensisijaisesti koulutusohjelmaan mutta suunta on koko ajan enemmän osasto-tasoiseen opiskeluun, joten opiskelijoilla on periaatteessa koko osaston opetustarjonta käytettävissään. Seuraa ensimmäinen ja oleellisin vinkki:

Perehdy alueeseen johon olet hakemassa.

Jos se on Teollinen ja strateginen muotoilu, yritä sisäistää, mistä koulutuksessa ja tulevassa ammatissa on kyse kun kyseessä on Muotoilun osaston Teollisen ja strategisen muotoilun (teollinen muotoilu, tm, arkipuheessa) koulutusohjelma. Maailma mitä ilmeisimmin kokee teollisen muotoilun tarpeelliseksi koskapa verorahoilla kalliisti jatkuvasti koulutetaan alalle ihmisiä. Miksikähän maailman niin ajattelee? Mitä ideaa on teollisessa muotoilussa? Tai muotoilussa? Mistä koostui Tapio Wirkkalan ura? Tai mitä tekee Liisa Puolakka tai Eero Miettinen työkseen? Ota selvää ja, ennen kaikkea, ajattele.

Ei, ei tarvitse tulla oikeaan tulokseen. Asiasta on monenlaista käsitystä. Pääasia että tulee johonkin tulokseen. Koita päästä sisään.

Tämä siksi, että tuo juuri on sitä ymmärrystä joka vähitellen kertyy taidelukiossa tai muotoilijaperheessä mutta jota ei juuri tule hankkineeksi muutoin. Eli kyse ei ole teollisen muotoilun historian opettelemisesta eikä tenttiin valmistautumisesta, koska kukaan ei pääsykokeissa kysy nippelitietoa, vaan siitä, että sisään pääsee olemalla motivoitunut, lahjakas ja persoonallinen mutta esim. teollisen muotoilun perinteiden ja ammatin antamissa rajoissa. Toisin sanoen, pääsykokeissa etsitään tyyppejä jotka poikkeavat hakijoiden massasta koulutusohjelman arvostamalla tavalla. Kummallisuutta ja epämääräisyyttä ei erityisemmin arvosteta eikä pääsykoetöitä tai portfolioita, joita arvioitsijat (alan ammattilaisia) eivät ymmärrä. Toisaalta, jos hakijalla on ikään kuin valmiiksi tm-ote, pääsykokeiden tekeminen ennakkotehtävävaiheessa ja koululla ei ole ylivoimaisen vaikeaa koska ote tehtäviin on jo olemassa. Mä toistan: meillä on pulaa hyvistä hakijoista. Hyvin tehdyillä tehtävillä pääsee takuuvarmasti sisään mutta töiden pitää olla Taikin kriteereillä hyviä. Pääsykokeet eivät ole oikea paikka pulikoida tuota vastaan.

Toinen vinkki: Ainakin muotoilun osastolla koulutus on melko selkeästi joko kaupallista, tutkimuksellista tai taiteellista. Pääsykokelaan on helpompi "saada ote" pääsykoetehtävistä ja ylläpitää jonkinlaista oman käden jälkeä jos jo pääsykoevaiheessa tietää tai valitsee per tehtävä oman suuntautumisensa. Toi on yksi keino terävöittää pääsykoetehtävää, tehdä selkeästi joko kaupallinen, tutkimuksellinen tai taiteellinen tehtävä tai sitten yhdistelmä niin että homma vielä pysyy kasassa. Lisäksi kolmijako ehkä helpottaa koulun opetustarjonnan hahmottamista. Kannattaa rämpiä koulun, yksiköiden, osastojen ja koulutusohjelmien sivuja.

Kolmas vinkki: Treenaa. Katso vanhoja pääsykoetehtäviä (ja mieti koulutusohjelman ammattikuvaa ylipäätään) ja treenaa koulutusohjelmalle tyypillisten maneerien ja elementtien tekoa. Sikäli kun pääsykokeissa pitää piirtää autoja tai ilmaista materiaalintuntua, treenaa miten se tapahtuu. Pääsykokeissa voi olla isoa iloa siitä että tietää jotkut kuvio- tai väriyhdistelmät ja vaikka kynän jäljen hyviksi ja toimiviksi jotta ihan kaikkea ei tarvitse pähkäillä kokeissa. Ja, taas, toi on sitä, minkä jengi oppii taidelukiossa ja jonka oppii vain tekemällä ja kokeilemalla. Treenaamisesta on myös se hyöty, että osaa arvioida tavat, joilla ehtii annetussa kahdessa tunnissa tekemään annetun tehtävän.

Noi nyt enimmäkseen koskee BA-tutkintoon hakevia ja pääsykoetehtäviä. MA-tutkintoon haetaan portfoliolla, jonka pitäisi ilmentää sitä, että hakijalla on suunnilleen samat valmiudet kuin Taikin BA-koulutuksen käyneillä ja jo ote alaan ja sen maneereihin. Taaskaan kummallisuudet ja käsittämättömyydet eivät ole niitä juttuja, joita portfolioita arvioitaessa pidettäisiin merkkeinä lahjakkuudesta, persoonallisuudesta tai omaperäisyydestä. Kun BA-hakijoiden motivaatiota on vähän vaikea arvioida, niin MA-hakijoista sitä syynätään kovastikin. Kohtuullisella portfoliolla pääsee haastatteluun, jossa lähinnä kysellään sitoutumista ja arkipäiväisesti mahdollisuuksia opintoihin.

Hemmetti, nyt pitää juosta sukuloimaan. Saatan palata aiheeseen ja fiksatakin jos keksin jotain.

Friday, February 02, 2007

Maisa ja Kaarina Designmuseossa

"Maisa ja Kaarina vellovat erilaisissa ristiriidoissa ja ratkovat pulmia kaikilla mahdollisilla keinoilla: voimalla, filosofialla, luudalla, suklaalla. He tuohtuvat vääryyksistä ihmiskuntaa kohtaan ja sukkahousuvalmistajien salajuonista."


Maisa ja Kaarina –sarjakuvaa on tehty jo 20 vuotta. Todella hieno saavutus, ja tämä on hyvä sarjis, paras syy lukea annaa. Juhlanäyttely avattiin eilen Designmuseossa, enkä muista, että koskaan olisin taidenäyttelyssä nauranut niin paljon kuin tällä kertaa. Esillä paljon strippejä vuosien varrelta ja muuta kivaa.