Wednesday, May 12, 2004
Horopäät runoilijat
Läksin pitkän ja kiireisen työpäivän päätteksi ystävä/kollegani Don Miquelo Carenevalevoren kanssa illalliselle. Mukavaa oli. Laskun aikaan herra huomaa, ettei lompakkoa missään näy. Sitä sitten togittin salkusta moneen kertaan ja aprikoittin, että se on varmasti jäänyt työhuoneelle. Maksoin mätöt ja ei kun kotiin. Puolen tuntia myöhemmin minä Donna Superdonna seison rappuni oven edessä ja totean, että kaskas avaimet puuttuu. Siellä ne kai on työhuoneella nekin. No, lirkutin ikkunaan osuneen naapurinpojan avamaan rapunoven jotta saisin käytävään teipatun talkkarin numeron. Sieltä se sitten tuli unenpöpperöisenä päästämään minut sisään. Kymmenen egee.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment