Viimeinen viikonloppu. Kaytiin asken viela Coco Beachilla relailemassa. Harteita aristelee, mutta talla kertaa jakaus ei palanut kun voitelin sen huolella.
Mulla on tyytyvainen olo. Tan viikon workshop meni aivan loistavasti. Kun muuten tuntui etten olllut saanut paljon mitaan aikaan, siis talla voluntary-saralla. En kylla kuvitellutkaan etta saavun maahan ja kuukaudessa muutan kaiken. Hetkittain on vain ollut kovin hyodyton olo.
Nyt meilla oli aivan loistava tiimi (mina, Mika ja Mrs Gladys) ja tosi hyvia oppilaita. Gladys oli saanut haalittua workshoppiin luokkiensa etevimpia monesta eri koulusta. Kasittelimme Sanitation (eli puhtaanapito, puhtaan veden saanti, hygienia, jatteiden kasittely) -teemaa luovan kirjoittamisen keinoin. Lopuksi oppilaat suunnittelivat ryhmissa pienen valistushenkisen naytelman tai oikeastaan mainoksen (joista yhden Mika on viela suunnitellut kuvaavansa videolle jonain paivana.
Sanoin aiemmin huolimattomasti, etta Accran jateongelma on valtaisa. Kylla se onkin, mutta ongelma ei ole jatteen maara (verrattuna lansimaihin!) vaan se miten jatetta kasitellaan. Kaikki muoviroska heitetaan kaduille, vihreanruskea vesi ja uloste seisoo suurissa tukkeutuneissa avoviemareissa. Monet upeat rannat nayttavat lahinna kaatopaikoilta. Taalla ei vain ole olemassa jarkevia systeemeja kerata tai kierrattaa tai edes dumpata jatetta rajatuille alueille. Toki taalla kerataan roskia, mutta kadun kautta, ja siina valissa se ehtii pilata maisemat, tukkia viemarit ja levittaa sairauksia.
Vielakin lammittaa workshopin innoittunut, lammin, keskittynyt ja valilla hulvaton tunnelma. Aivan mainioita ja valkkyja teineja ja huh, mita opettajamatameita. Ihan kuin olisi jopa saanut olla pienena osasena isommassa muutoksessa. Ei maan tarvitse niin rikas olla hoitaakseen ymparistonsa edes jotenkin asiallisesti. Vahan lisaa tahtoa ja tietoa niin vot. Ja muutamia Gladyseja hyorimaan ympari kujia ja kouluja ja kylia.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment