Jos kaipaat halpaa huvitusta mene huomenna, perjantai-iltana (matkallasi blogistanian pikkujouluihin) vähän ennen kahdeksaa pääpostin eteen kyttäilemään. Siihen kurvaa takseja ja suomen taiteen suuri massa rikkoo pikajuoksun ennätyksiä kun iso osa niistä kiidättää aivan viimetingassa Suomen Kulttuurirahaston apurahahakemukset postiin juuri ennen deadlineä.
Olen tullut tulokseen, että tyypillinen taiteilija on deadline-taiteilija. Pitkä aika kuluu mietiskelyyn ja kärvistelyyn (mikä sekin on hyvin tärkeää) ja sitten koko pläjäys polkaistaan kasaan viimetingassa ja kellon ympäri töitä tehden. Tämä pätee myös hakemusten tms. tekemiseen. Itse kuulun samaan joukkoon enkä ollenkaan tajua esim. niitä kirjailijoita jotka nakuttelevat romaaneitaan tasaiseen yhdeksästä viiteen tahtiin. Onneksi tänä vuonna ei tarvitse osallistua hakemusrumbaan, projektit rullaa muutenkin. Deadlineistä en tietenkään ole päässyt mihinkään, ne kolkuttaa nytkin ovea jollain kättä pitemmällä ja kovalla esineellä.
No comments:
Post a Comment