Päätöntä lätinää yhteisöllisyydestä verkkopalveluissa

(Määrittelen sanan virtuaaliyhteisö väitöskirjassani muutaman vuoden päästä, tässä käytän sitä heppoisin perustein).

Vasta äskettäin panin merkille, että bloggeriin on tullut noi käyttäjäprofiilit. Ne on varmaan jossain palaverissa kekanneet ’et hei oikeesti tää plokkaaminenhan on aika yhteisöllistä, mikä on ihan jess homma meidän kannalta ja sitä varmaan pitäisi jotenkin tukea ja korostaa’. Sit ideoidaan profiilit joiden kautta jengi linkittyy toisiinsa kotimaan, ammatin ja horoskoopin mukaan. Idea on kai, et ihmiset löytää toisiaan ja jää paremmin mieleenkin kun ne saadaan julkaisemaan kasvonsa tai muu ”logo” ja kertomaan itsestään jotain (helpottanee myös mainosbannereiden myyntiä ja tiedonkeruuta). Mikäpäs siinä mutta kun homma siis rajoittuu näihin blokkerin käyttäjiin, mikä on paha haitta esim. bloggerin tarjoaman kommentointipalvelun kautta, jossa on pakko rekisteröityä, että voi kommentoida omalla nickillään. Ei hyvä. Weeell, laumasielu kun olen, pistin nyt ihteni sinne vaikka jos minä nyt johonkin blokiyhteisöön kuulun niin se on pinserin listan kautta, jossa btw ketään ei pakoteta tietylle alustalle, eikä varsinkaan bloggerille.

Puolivillaista “yhteisöllisyyttä” on muuallakin: koulukavereissa on yli puolimiljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Jokainen linkytty niihin kouluihin joissa on käynyt. paskaaks ketään kiinnostaa vanhat kiusaajajuntit, mut siellä linkittymättömissä syövereissä on takuulla kaikkia muita hyviä tapauksia, nykyisiä kavereita ja kadonneita tuttuj... ok, ne saa vapaasti keskittyä tähän koululuokkajuttuun, sitä vartenhan se tehtiin, ja onhan siinä suosiosta päätellen jotain, ja keskittymiselläkin on puolens... mutta kun niillä on noin mahtavan kokoinen käyttäjämäärä niin on vähän tylsää, että sieltä voi vain käydä katsomassa montako lasta Marjatalla on nykyään.

Sit toi city jonka sisällä on ”pienyhteisöjä” joista suurin osa liittyy seksuaalisuuteen, ja jossa voi heitellä pärstäänsä kaiken kansan ruodittavaksi ja paritella ihteään. Mahtaa tehdä mannaa itsetunnolle jos joku antaa kympin! Mä ainakin osaan ottaa jonkun vanhan kuvani (tai jonkun muunkin kuvan) ja photoshopata lätystäni kympin naisen. Kohta ne varmaan lisää sellaisen toiminnon, että kun on käynyt deitillä jonkun cityläisen kanssa niin voi käydä arvostelemassa sen älyn, huumorin ja keskustelu-, suutelu- ja sänkytaidot jne. ettei muiden tarttis turhaan vaivautua kahville asti.