On se niin VÄÄRIN

Tämä ei ole uusi huomio, mutta tulkoon taas valitetuksi siitä miten älyttömän tylsää on olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat omasta mielestään "kyllä ihan yhtä hyviä ja arvokkaita kuin taiteilijat ja designerit" ja jotka ovat "joskus halunneet kuvanveistäjiksi, mutta ei siitä sitten tullut mitään joten hain filosofiaa lukemaan" - ei ehkä muuten, mutta nämä ihmiset suhtautuvat Taikilaiseen lievästi sanottuna aggressiivisesti. Yleisessä keskustelussa ei kuitenkaan oikein voi neuvoa toista hakeutumaan hoitoon, selvittelemään keskenään omia alemmuuskompleksejaan, eihän? Taikin oppetuksesta seuraa ainakin se hyvä puoli, että oppii olemaan itsevarma asiakkaan edessä, koska asiakkaan päätöksentekoa on turha kuormittaa omilla epävarmuuksilla. Jotka ovat myös tylsiä, ja asiakastahan on viihdytettävä, jossei muulla niin kiinnostavilla tuotteilla. Tutkimushan on tuote, ei sen kummempaa. Toiset ovat parempia tuotesuunnittelijoita kuin toiset, joiltakin tuotteistaminenkin sujuu, toisilta taasen ei.
Että muotoilijaa yritetään syyllistää (?) omasta erinomaisuudestaan liittyy pitkälti siihen, että jakaa maailmaa vertikaalisesti hierarkioihin ja pitää milloin mitäkin eliittiä itseään parempana ja itseään paremmaksi luulevana. Muotoilu voi kuitenkin perustua näkemykseen maailmasta horisontaalisena rakenteena, jossa asioiden ja ryhmittymien välisiä etäisyyksiä hahmotetaan vain etäisyyksinä eikä arvottamalla. On aika vaikea tehdä hyvää muotoilua, jos lähtökohtaisesti mieltää asiakkaan looseriksi. Silloin ei myöskään ole pakko väittää vastoin parempaa uskoaan, että "kaikki ovat luovia", jolloin väkiskinkin samalla väittää, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia.
Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia ja muotoilijoiden yhteisön toiminnan lopputulema on määrä tavaroita toisistaan poikkeaville ihmisille. Mutta tästä ei silti seuraa, että kaikki ihmiset ovat erilaisia ja erilaisuudessaan luokseenpääsemättömiä. Esimerkiksi se, että ihmiset kiintyvät tavaroihin, joita on rajallinen määrä, ja siis sama tavara monella, viittaa siihen, että yhteisiäkin ihmisyyden osasia olisi olemassa. Eilisen perusteella idea siitä, että silkka materiaalisuus on affordanssi, siis aiheuttaa jotakin säännönmukaista tietyissä ihmisissä, tuntuu olevan ylipääsemättömän vaikea ajatus. Ongelma saattaa olla siinä, että tutkimus haluaa käsittää joko kaikki ihmiset toisistaan poikkeaviksi tai sitten kaikki ihmiset samanlaisiksi. Mutta menepä sanomaan se ääneen...