De Refter on entinen nunnaluostari Nijmegenin lähellä, ja nykyään se toimii isona kommuunina. R ja S asuvat siellä maan tasolla kahta huonetta ja keittiötä. Viime lauantaina heidät vihittiin viereisessä pikku kirkossa. Juhlat pidettiin luostarin pihalla. Jättimäisen lehtipuun katveessa pyöri kokonainen rasvaa tihkuva sika vartaassa, kaikki muut ruuat oli tehty vegaaneille. Loppuillasta hilpeä satapäinen juhlavierasjoukko siirtyi suureen kappeliin, jossa viini virtasi, lasimaalaukset kimmelsivät ja rokki kiiri goottilaisissa kaarissa. En ole tainnut koskaan kokea kauniimpia häitä. Morsiusparin keskinäinen hehku olisi jo yksinään riittänyt luomaan hulppeat kemut.
Viimeiset yöt minä ja miekkoseni nukuimme (kuvan) oikeimmanpuoleisessa tornissa pikkuruisessa kammiossa, jossa täytyi kumarrella kuin John Malkovichin päässä. Rakennus päästeli öisin hätkähdyttäviä ääniä. Ai niin, käytiin me Amsterdamissakin, mutta sen tarjoilemat pikku paheet jotenkin kalpenivat de Refterin rinnalla.
No comments:
Post a Comment