Skitson ja pni:n kanssa oli juttua muotoilusta, ja vaahtosin (sori…) lähinnä siitä, miten nuoret, laihat muotoilijat suunnittelevat asioita itsensä mittaisille ja kuntoisille ihmisille. Oikein totta: Taikissa ei esimerkiksi näytä opiskelevan yhtään lihavaa ihmistä. Kyse ei liene konspiraatiosta vaan esimerkiksi siitä, että lihavuuden luetaan viestivän sitä, että käyttää aikaansa syömiseen sen sijaan että tekisi duunia ja kova duunin teko on taasen aika arvostettu juttu niille, jotka identifioituu ”itse-ilmaisullisen muotoilun” Taikkiin. Monet laihtuu koulun alussa, olemme huomanneet.
Jos kiinnostaa, niin ammatti-yhteisön jäsenyyteen kasvamisesta on kirjoittanut kuuluisimmin Donald Schön. Taikissa on muitakin yhteisöjä kuin itse-ilmaisuun tähtäävä muotoilijuus, mutta tuntuu että toi on näkyvin Taikissa.
Janne myöhemmin kyseli muotoilufilosofian perään. Suomessa muotoiluun on perinteisesti liittynyt vahva valistuksen ja kasvatuksen eetos (tai paatos paremminkin), mutta ei muutoin keskustelua, keskustelufoorumia eikä keskustelijoita sillä tavoin kuin taidepuolella on estetiikka, taidefilosofia ja -kritiikkikirjoittelu. Muotoilu hakee viittauspisteensä historiasta ja taiteesta vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi. Vasta jatko-opintojen aikana huomasin, että kaikille pakollisiin opintoihin Taikissa kuuluu taidehistoria, taideteollisuuden historia sekä filosofian ja estetiikan peruskurssit. Ei siis ”muotoilun filosofiaa” eikä esimerkiksi materiaaliseen kulttuuriin yleensä tai muotoiluun erityisesti liittyvää sosiologiaa tai psykologiaa. Noiden opetus jää yksittäisten koulutusohjelmien oman yritteliäisyyden varaan eikä esimerkiksi kumpikaan koulun lehdistä toimi sen puuttuvan muotoilun filosofian kehittelypaikkana vaikka kiinnostuneita wannabedesignfilosofeja olisikin.
Errr…ettäs tiedätte…?
Jälkikirjoitus: Sedis kutsuu tänään klo 16 alkaen Kaisaniemeen Jone's karaokebaariin ilmeisen spontaaniin tapaamiseen. Niin...minä olen paljasjalkainen, enkä kolua böndeä juhannuksena ja tässä olisi erinomainen tekosyy poistua illan tapaamisesta josta evvk, mutta että karaoke-baariin? Ei helvetti...olisi edes se tupakka-komerolaki jo voimassa, voisimma Leenan kanssa survoa väärinlaulajat lakisääteiseen koppiin sinne jo ennestään raijaamiemme rumien ja tyhmien seuraksi. Eikä me voitaisi sitten mennä koppiin blaadaan kun se on jo täynnä, hä hä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Joo, multakin vei taideopiskelu kymmenen kiloa.
Ja karaoket jää väliin korvariskin takia ja lähden aamusella böndeä koluamaan. Päätin mennä kun tuli kirjahyllyjä ikävä. Fatsi grillaa maggarat ja meidän perheessä ei kossu valtona virtaa, joten eiköhän siitä koettelemuksesta selviä.
Karaokeen lupaan mennä (kuuntelemaan en laulamaan) sitten kun siellä todella on lakisääteiset eristyskopit väärinlaulajilla.
Wanna-Be-Design-Filosofi ... siinä taisi tulla mun viimeisin titteli ... heh heh. Karaoke-baariin kampeaminen täältä Kalliosta voi ehkä onnistua. Riippuu ihan siitä, että lähteekö toinen kanssabloggaaja messiin ...
Akateemisen filosofia-hyllyssä oli muistaakseni jokin aika sitten joku "Philosophy of Design" tai jotain sinnepäin teos. En siihen sen enempää jaksanut tutustua kun noita "Philosophy of ..." -teoksia pukkaa vuosittain satoja ulos ja niistä korkeintaa kaksi on ihan oikeasti mielenkiintoisia.
Pitää varmaan siis itse väsäämään jotain Design-filosofiaa. Sehän kuulostaa jopa trendikkäältä.
Itseäni kiinnostaisi valtavasti kuulla suunnittelijoiden ajatuksia suunnittelun etiikasta. Sen alaanhan näiden "marginaaliryhmien" tuotteiden suunnitelun perusta pohjautuu (tai siis ainakin pitäisi). Mutta tässä tullaan tähän "kädentaitojen" ja "älyntaitojen" väliseen eroon (itse en näe niiden välillä mitään eroa).
Antiikin Kreikassahan nuo filosofit olivat yläluokan yläluokkaa, jotka eivät viitsineet itse tehdä juuri mitään. Esimerkiksi Aristoteles päätteli naisella olevan vähemmän hampaita kuin miehellä. Tämä oli yksi merkki naisen alisteisesta asemasta mieheen nähden. Aristoteles ei kuitenkaan vaivautunut katsomaan asiaa vaimonsa suusta, vaan päätteli asian omassa päässään ja piti sitä havaintoa arvokkaampana "löydöksenä".
Onneksi, jotkut vaivautuvat nykyään tarkistamaan havainnollaan päätelmiensä todenperäisyyden.
Post a Comment