Jestamuleera. olen tänään litteroinut yhtä ystäväni kanssa käymää keskustelua. Järkytyksekseni huomaan että minulla on täsmälleen samanlainen ääni kuin systerillä. Naurukin on melkeen sama eli meitä ei puhelimesta erota muuta kuin sillä että mulla on rasvasemmat jutut, tupakkayskä ja kiroilen enemmän. Eikä se ääni edes ole mitenkään mieltälämittävän hunajainen: voi meitä siskoparkoja. Toinen yhdistävä tekijä on täsmälleen sama hiusten väri, muutoin ollaan kuin eri tuotantosarjasta.
Nauhoitus tapahtui ravintolassa joten sen purkamisesta tulee kurniva nälkä. Sama efekti kun pienenä luki Viisikoita niin oli pakko ravata jääkaapilla koko ajan.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment