Jeekuna miten ihanaa herraseuraa mulla oli viimeyönä. Yksi vetää aamuviideltä isorobaa laidasta laitaan laulaen ..
Raindrops on roses and whiskers on kittens
Bright copper kettles and warm woollen mittens…
Kun päästään Manskulle asti toinen pistelee kauniilla baritonillaan menemään jotain Fiagron aariaa ja korvaa unohtuneet sanat non-non-non-noolla. Edellistä ei non-non-noot haittaa yhtään vaan hän edelleen loikkelehtii pitkin poikin katua, laukullaan tahtia heiluttaen. Nauratti. Ja paria vastaantulijaa kans.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment