Loma lähentelee loppuaan. Selvittelin yhdelle uudelle kasvolle sitä mitä teen työkseni ja sanoin sen ääneen itsellenikin ensimmäistä kertaa varsin ylepeänä itsestäni: teen nykyään työkseni sitä mihin olen ennen kaiken vapaa-aikani käyttänyt: kirjoittamiseen, elokuvien katseluun, musiikin kunteluun... Kesäkuussa pidin pitkän työpäivällisen väitöskirjaohjaajani kanssa. Me keskustelimme koko sen ajan elokuvista, tv-sarjoista ja näytelmistä, niiden kohtauksista, juonen rakenteista, näyttelijäntyöstä... Opin paljon ja samalla olin niin onnellinen: tässä mina istun Cambridgen professorin kanssa analysoimassa leffoja ja tv-sarjoja, ja se on juuri sitä mitä minun kuuluukin tehdä. Tiukan kasvatuksen saaneena toisinaan kuitenkin vieläkin hämmästelen sitä, että jostain leffasta tai näyttelijästä keskustelminen ei olekkaan aikaa tappavaa suunsoittoa vaan erittäin tärkeää.
Työpäiväkirjassani on lista hyvistä leffoista jotka minun pitäisi katsoa tai katsoa uudelleen. Taidanpa paukauttaa DVD-tilauksen joltain saitilta ja ruveta hommiin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment