Minkäköhänlainen ihminen on se sellainen joka hahmottaa maailmansa virtuaalitodellisuuden kautta?
Puhuavat pikselit pitäisi taas pukea akateemiseen asuun, esseeksi todentotta, ja siten jatkaa tutuksi tullutta ajattelu- ja harrastusjatkumoa. Huomaan, että on taas kerran hankalaa analysoida jotain jonka kanssa on tekemisissä päivittäin. Pitäisi vaan unohtaa se perkeeleen analysointi ja kirjoittaa, perkele, eikä nurista!
“… weakness of the hacker personality is a perverse tendancy to attack all problems from the most technically complicated angle”
Samaan tapaan sitä virtuaalitilaa voi alkaa kuvata kuin oikeeaakin; pöydällä on tyhjä viinipullo, pihakoivun oksat ovat kauniisti lumen peitossa, ketään ei näy missään mutta joku huutaa seinän takana…
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment