Taas on liikkeellä meemi jossa kuvataan työpöydän näkymiä. Tällä kertaa osallistun työpaikan työpöydällä jonka äärellä, jos ehtii päänsä koneelta nostaa, onkin aikamoiset näkymät. Itse asiassa ensimmäinen melkein alaston Lorenzin pahvikuva on jo ovella vastassa kun studioon astuu ja nämä kaksi hameeseen puettua minun pöytäni luona. Lisäksi kun käännän pääni vasemmalle, taakse tai takaviistoon oikealle löytyy joka suunnalta lisää tolkuton määrä herran kuvia. Kaikki on raahattu kuvausten jälkeen rekvisiitoista odottamaan lopullista sijoituspaikkaansa. Onhan se Lorenz komea mutta tämä on ehkä jo hieman liikaa. Lore, Lore, Lore. Esteettisen kliimaksin voisi kai saavuttaa vähemmälläkin komeuden ja pahvin määrällä.
Tietenkin, aitoa odotellessa parempi toki pahvimies kuin kokonaan ilman miestä sanoisivat ehkä jotkut.
[lisäys:] heidin työpiste vielä tähän, noin:
7 comments:
Isompaa pahvi-Lore ruuhkaa voi purkaa tiedät-kyllä-mihin huoneeseen.
"Meillä on yhteensä viisi kirjastokorttia, kuusi tutkintoa, kaksi valtionvirkaa.."
..Ja käytämme todennäköisesti hurjat määrät valtion työaikaa narsistisen itseilmaisutarpeemme tyydyttämiseen vuodesta toiseen :=) ??
Monta vuotta tämä blogi-innostus oikein jatkuu? Tuhannet ihmiset kirjoittelevat tyhjänpäiväisyyksiä vuodesta toiseen; mun lempparikirja oli Tiitiäisen Satupuu ja sit mä tykkäsin tosi paljon siitä ja siitä elokuvasta? Sit mä olin tosi ihmeissäni kun multa kysyttiin papereita röökiaskia ostaessani. Mä olin niinku et haloo??!
Nämä blogikirjoitukset ovat kun tosi-tv... media on vain eri. Nyt seurataan anonyymien tuulipukukansalaisten elämää tirkistelmällä heidän "älyllisiä" päiväkirjojaan.
Kuusi tutkintoa vastaa: "Noh eihän näitä meidän raapustuksia ole pakko käydä lukemassa. Meistä on vain niin ihana jakaa näitä teräviä yhteiskunnallisia huomioitamme ja analysoida nykykulttuuriamme - ja yleensä edes kiitosta ei kuulu! Me tosin teemmekin näitä analyysejä ihan hyväntekeväisyystyönä, ja kyllä työ aina tekijäänsä kiittää!"
Juuh! Kiitoksia että saamme kuitenkin paistatella hetken ajatustenne Tonavan fleksiibbelissä loisteessa!
terv. satunnainen lukijapoikuli Heikki
"Minulla on jäykät viitekehykset, vähän kärsivällisyyttä ja luontainen antipatia turhia blogikirjoituksia kohtaan."
Sigu, katsotaan raaskiiko noista oikeesti luopua vai soitinko vain suutani :D
Lukijapoikuli Heikki, muuten oikein hyvää läppää mutta tuo tuulipuku-heitto ei ole kohteliasta. "Kuusi tutkintoa" eivät omista tuulipukuja, eikä moni muukaan tuntemani bloggaaja. Tietääkseni. Omistan nykyään jopa merkkifarkut ja kaikkea muuta 'siis niinku siis ihan vitun trendikästä". :-)
Joo, olen jopa saanut verottomia apurahoja ja kansainvälisesti arvostettuja rahapalkintoja narsistisista itseilmaisutarpeistani kumpuavista teksteistä joten hyvin menee toistaiseksi. Siis ehkäpä bloginkin lukijat saavat vielä ainakin tovin aikaa paistatella Tonavan loisteessa.
Hegu, sähän olet ihan oikeassa, tyhjänpäiväisyyksiähän jengi kirjoittaa. Samoin, kun ihmiset tapaa toisiaan naamakkain, ne jauhavat aivan typerää läppää! Levittelevät omia juttujaan toisille! Muistelevat kaikkee umpitylsää ja intoilevat kaikest vaikka kaikki on ihan perseestä. Jengin pitäis olla erilaista.
lenkka, ilomielin adoptoin sen paidattoman helmikaulaisen version ;o)
Moikka taas!
Heidi, tiukka ja validi kommentti. Mietin pitkään rohkenenko enää vastata. Onneksi tämä anonymiteetin luoma suojakilpi tuo minulle ylimääräistä rohkeutta.
Mahdoinko tulkita vaativan kirjoituksesi oikein? Joka tapauksessa tällaisia ajatuksia se minussa herätti.
Onko se sitten rahvaanomaista hyökätä toisten ihmisten harrastuksia kohtaan väittämällä niitä turhiksi?
Ehkäpä niin, mutta uskon että vastaavanlaiseen toimintaan syyllistyvät kaikkia - säädystä riippumatta;
Osa naisista suhtautuu miesten(sä) (penkki)urheiluharrastukseen vähättelevästi pitäen sitä täytenä turhuutena.
Työnarkomaanit (ja kunnianhimoiset uraihmiset) voivat pitää vapaaa-aikaa ja ylenmääräistä lorvimista turhanpäiväisenä - ja halveksua näiden lorvijoiden elämäntyyliä.
Korkeakulttuuria harrastavat henkilöt (esim. kaunokirjallisuudessa) voivat helposti arvioida kioskidekkarit tyhjänpäiväisyydessään vessapaperiakin turhemmaksi.
yst.terv.
Heikki-poikuli
Ääh, Heikki-poikulin kieli on paljon parempaa kuin hra. Roosin*. Lisäksi H-p:n kummassakaan viestissä ei ollut ainuttakaan mainintaa naisen takapuolesta*, joka puhuu piilo-Roosia vastaan.
*J.P.Roos - Maratonmiehen elämä. Juoksukirja harrastelijalle.
Löytyy kaikessa (aidossa!) loistossaan netistä.
Post a Comment