Monday, November 07, 2005

Lopullinen asuvalinta

Välillä ajattelen, että toivottavasti en kuole just nyt. Se johtuu siitä mitä minulla on päällä. Onhan nimittäin mahdollista, että sitten joutuu viettämään ikuisuutensa haamuna juuri siinä asussa joissa sattui kuolemaan. Vaikka haamut tuskin palelevat en kuitenkaan haluaisi kuolla alasti. Lastenkirjallisuudesta ja –elokuvista voisi kuitenkin päätellä, että alasti (sänkyyn?) kuolleet saavat edes lakanan mukaan. Mutta siinä taas yksi hyvä syy olla hankkimatta Marimekon unikkosarjaa kotiinsa. Jossain gaala-asussa voisi olla kenkkua haamuilla loputtomiin. Tästä syystä mä haluaisinkin kuolla ihan vaan rennosti farkuissa ja t-paidassa.

1 comment:

Anu Välitalo said...

Jep. Ja niin hupaisa fiilis kuin onkin se kun aamulla kipittää yön yli seikkailulta yllään se vahvasti savunhajuinen toppi ja hieman välkehtivä hamonen, ja totiset vastaantulijat kiiruhtavat metroon salkku kainalossa, niin ei siihenkään ulkopuolisuuden riemuun haluaisi jäädä ikuisiksi ajoiksi.