Baareissa selvästikin notkuu entistä enemmän ihmisiä jotka selvästi hakevaa seuraa mutta kuitenkin koko ajan puhuvat tai tekstaavat kännykkäänsä. He kai kuvitellevat sen antavan sosiaalisen vaikutelman. Ei se anna sosiaalista vaikutelmaa. Korkeintaan tulee mieleen, että tyypin kaverit on tehneet sille oharit. Varsinkaan bileissä kännyköinti ei ole seksikästä, vaan päin vastoin kertoo ihmisestä joka ei osaa olla läsnä ollenkaan. Itselleni viimeinen pisara oli tyyppi jonka tanssi kanssani varsin hmm.. innokkaasti. Yhtenä hetkenä hän suurin piirtein hinkkaa jalkoväliään reiteeni, mutta kun kännykkänsä pirahti soimaan, hän heti sen nappasi ja ryntäsi johonkin puhumaan. Toivottavasti ryntäsi Timbuktuun asti puhumaan.
Thursday, November 24, 2005
Älä puhu, vaan..
Baareissa selvästikin notkuu entistä enemmän ihmisiä jotka selvästi hakevaa seuraa mutta kuitenkin koko ajan puhuvat tai tekstaavat kännykkäänsä. He kai kuvitellevat sen antavan sosiaalisen vaikutelman. Ei se anna sosiaalista vaikutelmaa. Korkeintaan tulee mieleen, että tyypin kaverit on tehneet sille oharit. Varsinkaan bileissä kännyköinti ei ole seksikästä, vaan päin vastoin kertoo ihmisestä joka ei osaa olla läsnä ollenkaan. Itselleni viimeinen pisara oli tyyppi jonka tanssi kanssani varsin hmm.. innokkaasti. Yhtenä hetkenä hän suurin piirtein hinkkaa jalkoväliään reiteeni, mutta kun kännykkänsä pirahti soimaan, hän heti sen nappasi ja ryntäsi johonkin puhumaan. Toivottavasti ryntäsi Timbuktuun asti puhumaan.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
6 comments:
Pitää vaan kysyä, että mistä te naiset löydätte noita dorkia? Ehkä sitä vaan miehenä ei näe minkälaisia idiootteja viereisessä pöydässä istuukaan. Toivottavasti ei toistu ...
Intellektuellin näköiset ovat kyllä yleensä ihan yhtä epäsosiaalisia tapauksia kuin kännykkäänsä liimautuneetkin. Tosin jälkimmäisistä on enemmän, liikaa, kokemuksia. Kaikki eivät ole tajunneet läsnäolon merkitystä ja sitä, mikä onkaan arvokkainta mitä toiselle voi antaa.
Minäkin usein miten jätän kännykän narikkaan.
Joo toi kirjan lukeminen on jännä, että jos olen kahvilassa vaikka, tai rautatieasemalla lukemassa (kun en yritäkään olla läsnä tai pokata ketään) niin johan pukkaa tyyppiä iskemään ja jututtamaan.
kai siinä on ujommallekin helppo aloitus lause: hei mitä sä luet?
Juuri eilen joku kysyi, missä Timbuktu on. Malissahan se. Siellä on keskelle Saharaa ulottuva jono pikkukaupunkeja, kaikki toistensa kaltaisia. Viimeinen niistä on Timbuktu, eikä se kuulemma eroa niistä aikaisemmista kylistä mitenkään. Sinne ei ole mitään muuta syytä mennä kuin sen nimi. Tai jos on sinne toivotettu.
Luulisi sitä Timbuktua jo isommaksikin kaupungiksi, sen verran sakkia on sinne kautta aikain toivotettu.
jep niin luulisi, kokonaiseksi valtioksi.
timbuktu on ruvennut tarkoittamaan kaukaista, vihoviimeistä paikkaa jo ilmeisesti afrikassa kulkijoiden keskuudesta, kun sinne on kaikkialta niin pitkä matka saharan halki ja se on niistä viimeisistä sinnittelevistä kylistä vihoviimeinen.
Post a Comment