Diana Hannikainen esitelmöi 15.11. klo 18 Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6 (Hki) gammapurkauksista.
"Gammasäteet havaittiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla, jolloin amerikkalaiset lähettivät avaruuteen luotaimia, joiden tehtävä oli tarkkailla Neuvostoliiton ydinkokeita. Laitteet kyllä havaitsivat gammapurkauksia, mutta ne eivät olleet peräisin maan päältä vaan avaruudesta. Lisäksi näitä välähdyksiä tuli tasaisesti joka suunnasta. ... Esitelmässä kerrotaan gammapurkausten historiasta sekä esitellään tuoreimmat teoriat niiden selittämiseksi."
Lisätietoja Ursan toimisto puh. 09-6840 400, mail ursa at ursa piste fi
...Ursan esitelmät eivät kai ole ihan muotoilun, taiteen ja median ytimessä, mutta, niin no, tähtitiede on hieno esimerkki alueesta, jolla harrastelijat jatkuvasti tekevät tieteenalan tärkeitä havaintoja. Että harrastus voi olla ammattilaisen tasoista tai tekemää vapaaehtoista hommailua. Kotoisampi esimerkki voisi olla vaikka avoin lähdekoodi ja siellä puuhastelevat hiipparit. Asiasta toiseen:
Maailmalla liikkuu jonkin verran ihmisiä, jotka tykkäävät kuitata monimuotoisia ilmiöitä jollakin yleistyksellä. Sellainen on kuulkaa aika tyhmää. Sillä keinoin poistaa itseltään resursseja. Esimerkiksi jos hahmottaa Stockkan vain vaatekauppana, ei millään löydä ruokaosastolle. Vaan se on kyllä valinta, jonka ajattelin jatkossakin sallia itseäni typerämmille ihmisille.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
4 comments:
Voi mähnä. Minä hahmotan suuren ja mahtavan stokkan aika lailla kuvaamallasi tavalla.
Minä en löydä siellä mihinkään, paitsi nyttemmin tietystä ovesta osaan mennä miesten vessaan.
Mutta sepä ei olekaan sattuma; Peter Englund tietää kertoa mainiossa Hiljaisuuden historia esseekokoelmassaan, että jo ajat sitten joku sutki (en muista nimeä) keksi suunnitella tavaratalot mahdollisimman sokkeloisiksi. Näin suunnastaan hairahtunut kuluttajapolo ostaa plasmatelkkarin ja nahkahousut, vaikka alunperin piti vain kananmunia...
Ovela on tavarataloitsija!
Mä heti varasin Hiljaisuuden historin kirjastosta. Mutta kerro näin odottaessa, Opilas, mikä niiden esseiden yhdistävä tekijä oikeastaan on? Luin siitä jotain jossain netissä ja kuulosti hauskalta, mutta en vielä tajunnut, mihin "hiljaisuuteen" ne liittyivät.
Anu, ei ne esseet mitenkään erityisesti hiljaisuuteen liittyneet. Paitsi se yksi, jonka otsikko on lätkäisty koko kirjan nimeksi.
Ehkä se nimi kuvaa sisältöä niin, että jutuissa kerrotaan "pienistä" asioista, jotka jäävät historiankirjoituksessa usein piiloon.
Näyteikkunoiden ja tavaratalojen lisäksi Englund kirjoittaa esim. klemmarin ja vibraatorin historiasta sekä maailman ensimmäisestä pörssikuplasta (1600-luvun Hollannissa tulppaanikauppa pääsi ylikuumenemaan)
Ja heidille kiitos lisätiedosta. Gruen vaihdos kuulostaa juuri sellaiselta termiltä, jolla on kiva nostaa omaa profiilia baarikeskustelussa. Olisinpa eilen muistanut.
kiitos opilas.
herkullisia juttuja. perehdyn pian tarkemmin.
Post a Comment