Aamun Hesari levittää väärää tietoa:
"Nämä asiat tekee niin onnettoman vaikeiksi se, että ihmisten ennakkoluulot ovat myös tiedostamattomia. Ne imetään äidinmaidossa. Ne kuuluvat kulttuuriin. John Vikström sanoi hyvin, että kulttuuri on kuin vesi, jossa kala ui."
Ei kala vedestä mitään tiedä.
Hauen lailla saattaa elää "tiedostavakin" tyyppi.
"Ihminen, joka pitää itseään ennakkoluulottomana ja suvaitsevaisena ja edistyksellisenä ja humanistisena ja niin edelleen, mieluummin kuolee kuin tunnustaa, että hänellä on ennakkoluuloja", [sosiaalipsykologian professori Karmela] Liebkind sanoo ja naurahtaa.
Siinä sitä on asennekasvattamista. (toimittaja Tomi Ervamaa/D2)
Tuntemistani ihmisistä jopa ne kaikista typerimmät ja ahdasmielisimmät - koulutusta tai ei - ovat varsin hyvin perillä sekä kulttuurin mekanismeista että omasta ennakkoluuloisuudestaan. Hesarille, tai paremminkin siteeratulle Liebkindille voisi tehdä terää pohtia vaihteeksi, minkä takia ihmisten ylipäätään pitäisi olla ennakkoluulottomia. Jonkun yleisen humanitaarisen sopuisuuden vuoksi? Koska se nyt vaan olisi niin kivaa?
Käsi ylös, kuka mielummin kuolee kuin "tunnustaa" olevansa ennakkoluuloinen? Kenelle oikeasti menee hymysuin kaikki läpi? Kenelle ennakoluulot edes ovat tunnustuksellinen asia?
Tai kuka ei ole kuullut elävänsä kulutus-, tieto-, informaatio-, vakuutus-, elämys-, merkitysyhteiskunnassa ja -kulttuurissa? Esimerkiksi. Media pitää kyllä siitä huolen, että viimeisenkin torpan perällä hauki on havahtunut veden olemassaoloon.
Hesarin juttu Pariisin lähiömellakoista on sinänsä hyvä. Ylläoleva lainaus rinnastuu kivasti siihen, että jutussa Ranskan ongelmien nähdään johtuvan siitä, että ranskalaisten 'retorinen visio' pitää tasa-arvoa niin tärkeänä, ettei epäkohtiinkaan voida puuttua - ettei "yhteinen ranskalaisuus" kärsisi. Tsori, mutta musta toi ei ole kauhean kaukana siitä, että pidetään ennakkoluuloisuutta ihmiselle kuolemaa pahempana kohtalona.
Inhoan essentialisteja.
No comments:
Post a Comment