Kaffelassa oli nuori nainen joka onnistui lumoamaan minut täysin heti ensisilmäyksestä. Vaaleaksi raidoitetut pitkät takkuiset hiukset, vihertävät silmät jotka kaartuvat kasvon muun ilmehdinnän mukana ja hieman oudosti venkoileva mutta rento olemus. Havainto: sehän on justiinsa kun minä! Johtopäätös: ilmeisesti minä olen minun tyyppiäni. Pitäisiköhän sitä hylätä sinkkuelämä ja ryhtyä deittailemaan itsensä kanssa?
(okei, alkaaks mun narsismi jo mennä hieman liian överiksi?)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment