Ajattelin omistaa tulevat tieteelliset neronleimaukset Pearl Jamille. Mitähän mä olen nyt... neljä päivää antanut Ten'in soida samalla kun olen yrittänyt paukuttaa tekstiä sekalaisista aiheista.
(Parin päivän takainen basic-ohjelma on vitsi vain muodollisesti, ei sisällöllisesti.)
Levyllä on kaksikin versiota hittibiisistä Alive, studio ja live. Jälkimmäisessä yleisö hoilaa antaumuksella mukana. Mulla se herättää aika ristiriitaisia fiiliksiä, koska biisihän on tilitys puoliorpoudesta ja insestistä. Helvetin hieno ja kuvaava tilitys, mutta miltähän mahtaa bändistä tuntua, kun juuri siitä biisistä tulee se hitti, jonka sanat yleisö osaa ulkoa?
En ole ollenkaan varma, mutta olisiko niin, että juuri grungen mukana siirryttiin hittibiisien sanoituksissa uudenlaisiin, aika koviin ja ankeisiin aiheisiin ja samalla ilmaisuun, joka on ennemminkin toteava kuin ruikuttava?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment