Ai kamala kun mä olen produktiivinen. Se on tää kotimaan atmosfääri varmaan kun pistää vibaa puntiin ja pensseleihin sutinaa, heh heh. Toi tossa ylhäällä, sen nimi on Aaltojen pauhu. Siinä on tommosia aika herkkiä yksityiskohtia, esim. noi viivat tossa. Ne on siis kieliä, sellanen musiikillinen viittaus, koska toi duuni on samalla mun oodi suomalaisille kulttuurisaavutuksille. Myönnettäköön, se ei ole ihan tyypillisintä mua, mutta kyllä se musta on ihan riittävän abstrakti. Pistetään CV:hen. Noin.
Tää tämmönen kirjottelu onkin kivaa. Mulla onkin paljon asiaa mielessä, esimerkiksi se, miten kauheen inspiroiva tää suomalainen meininki on. Täällä toi luonto ja tommonen alkukantainen rehti meininki on niin upeita. Et ihan tulee jetlag kun yhtäkkiä ikkunasta näkyyki pelkkää koivumetsää! Ja mä sentään bunkkaan keskustassa. On tää mahtavaa! Toi mun duuni kuvastaakin niinku just sitä, et ollaan rehtejä ja avoimia eikä kauheesti jauheta paskaa. Musta se aika hienosti heijastuu ton kompositiosta, eiks vaan?
No comments:
Post a Comment