Katulasten koulun syntytarina

Täytyypä sanoa, että ghanalainen vieraamme, katulasten koulun rehtori Ataa, on aika velho hankkimaan yhteistyökumppaneita ja sponsoreita koululleen. Hän on täällä "vain lomalla", mutta on siinä lomassa kulkenut kertomassa työstään eri järjestöissä. Se näyttää tuottavan hieman tulosta.

Street Academy on siitä kiinnostava hanke, että sitä ei ole keksinyt eikä perustanut mikään länsimainen taho. Ataa kertoi tänään ajasta ennen koulun perustamista. Seuraavassa tarinassa voi olla epätarkkuuksia, kun Ataa kertoo värikkäästi enkä minä aina ymmärrä täydellisesti hänen englantiaan. No, Ataa toimi aikaisemmin vanginvartijana. Hän kohtasi vankilassa paljon kouluja käymättömiä nuoria, jotka olivat yrittäneet selviytyä kadulla. Hän rupesi miettimään, mitä voisi tehdä näiden lasten hyväksi. Aluksi hän auttoi hankkimaan näille asianajajia, sovittelua, lievempiä rangaistuksia. Vähitellen hän tajusi, ettei se riitä. Miten lapsia voisi auttaa, kun nämä pääsevät vapaaksi ja joutuvat takaisin kadulle? Hän rupesi järjestämään näille urheilumahdollisuuksia: jalkapalloa, nyrkkeilyharjoituksia. Saatiin koottua kokonaisia joukkueita, ja paljon innokkaita lapsia oli mukana. Se oli hyvä, mutta taas alkoi tuntua, että tässäkään ei ollut kaikki mitä hän saattoi tehdä. Lapsille ruvettiin opettamaan laskemista ja lukemista, tunti silloin tällöin, iltapäivällä urheilun lomassa. Vähitellen hän ymmärsi, että tämä saattaisi olla alku jollekin pysyvämmälle.

Nykyään Street Academy opettaa neljästä kuuteen tuntiin päivässä lapsia, jotka eivät ole päässeet tavalliseen kouluun. Koulussa tarjottava ruoka saa vähemmänkin innostuneet oppilaat saapumaan paikalle. Lapset ovat villejä, monet tulevat kouluun vasta teini-ikäisinä, ilman mitään aikaisempaa koulukokemusta. Street Academyssa he kuitenkin saavuttavat tietyn luku- ja laskutaidon, ja saattavat jonakin vuonna hakea tavalliseen kouluun. Street Academy maksaa sitten näiden lasten koulumaksuja. Koulumaksut ovat suuri kuluerä, ja Ataalla ja kumppaneilla on jatkuvasti täysi työ kerätä rahaa niitä varten. Onneksi heillä on siihen myös kykyjä, kuten tämänkertainen Suomen-vierailu osoittaa. No, en nyt taida mainita mitään nimiä kun kaikki on vielä epävirallista. Mutta olen tosi iloinen, että hanke kulkee myötätuulessa. Jaa, saattaapa muuten olla, että voitte lähitulevaisuudessa lukea Ataan metkuista eräästä erinomaisesta suomalaisesta aikakausilehdestä.