Spitting fire

Mä olen ensi viikolla menossa ENTRY2006 messuille selittämään muotoilun osaston tutkimusta ja trendiopetusta. Sieltä kävi pari tyyppiä Taikissa ja olivat toivoneet että kommentoisin BANG designia, jota esittelevän artikkelin olivat ystävällisesti jättäneet luettavaksi.

BANG design on monialainen projekti jota parhaillaan puuhataan Saksassa. BANG tulee sanoista bits, atoms, neurons ja genes. Design tässä tapauksessa yhdistää siis tietsikatieteitä, nanoteknologiaa, kognitiivista neurotieteilyä ja geeniteknologiaa. BANG design projektin tavoitteena ovat 1) ymmärrys 2) luovuus 3) kuolemattomuus ja 4) turvallisuus. Ihan tosi.

Konkreettisesti tavoitellaan sellaisen muotoilun mahdollistamista, jossa geeni- tai nanoteknologialla aikaansaadaan laitteita joiden sisällöstä sen paremmin suunnittelija, muotoilija kuin käyttäjäkään eivät ymmärrä tuon taivaallista mutta vuorovaikutus tai käyttäminen on saumatonta. Perusteeksi projektia esittelevä artikkeli vetäisee Martin Heideggerin joka muinoin fiilisteli työvälineillä, joita käyttäjä ei ajatellut, kunhan teki töitä. Kuokka lienee hyvä esimerkki.Tämä rinnastetaan nykyajan monimutkaisiin laitteisiin, esimerkkinä annetaan ohjelmoitava videonauhuri.

Tota nyt ei erikseen tarvitsisi kommentoida… mutta että tavoitellaan kuolemattomuutta ja turvallisuutta kuulostaa koko asetelman natsi-meiningistä huolimatta helvetin tylsältä. Sitäpaitsi luovuus ja turvallisuus ovat toisensa poissulkevia elementtejä. Luovuus ei ole vaarallista, mutta ei se varsinaisesti ole helppous- ja turvallisuusfriikkienkään hommaa. Lisäksi kiinnostaisi tietää, että mitä vitun tekemistä videonauhurilla ja kuokalla on keskenään? Että toinen on absoluuttisesti, universaalisti vaikea käyttää, toinen helppo? Aina, kaikkialla, jokaiselle, koko ajan? Mites se menikään…

Vain kuollut juut eiku intiaani on hyvä intiaani?
Just niin. Helkkarin hyvä lähtökohta tutkimukselle ja varmaan kivoja lopputuotteita.

Tuolla on parempaa tekemistä: Hiljainen kynttilämielenosoitus klo 19 Venäjän suurlähetystön edessä Anna Politkovskajan muistoksi. Järjestää Suomen PEN.