Pelon maantiede internetissä

Kyttäilijät, häiriköt ja ahdistelijat ovat taas riehuneet Tiramisun ja muidenkin kommenttipalstoilla. Seuraavassa en pistä tuntoja Tiramisujen suuhun vaan yritän hahmotella asiaa paljon yleisemmästä vinkkelistä. Silti nostan hattua triolle, joka ei ole ainakaan vielä poistanut kommenttiosastoaan vaikka joku siellä jo sitä ehdottelikin. Itse asiassa se ehdotus raivostutti minua tyylillään, että jos joku sinulle uhoaa niin sinun on mentävä pois. Logiikka lähentelee suorastaan samaa jolla kiihkomuslimit teloittavat naisen (uhrin) jos hänet raiskataan.

Raiskaus- ja tappouhkaukset ottaa moni tosissaan ja jo uhkailukin on väkivaltaa, ja raiskata voi myös virtuaalitilassa. Puhelinhuohottajat, kaduilla vaanijat ja virtuaalistalkkerit voivat aiheuttaa ihan aitoa pelkoa, joka joskus on myös täysin aiheellista, sillä osa näistä tyypeistä on aidosti todella vaarallisia ja sairaita.

Jos ajatellaan omaa virtuaalitilaa esim. omaksi kotisivuksi tai blogiksi, sen sosiaalisia laajentumia voisivat olla linkit muualle internetissä, ja kommunikaatiota lisäävät toiminnot kuten kommenttipalstat, vieraskirjat ja sähköpostiosoitteen julkaiseminen. Olemme tilanteessa jossa omia sivujaan suunnitteleva yksilö ei enää välttämättä ajattele mikä on teknisesti mahdollista vaan mitä ei kannata tehdä. Syitä tähän on monia erilaisia mutta yksi niistä on (sosiaalinen) pelko. Samalla tavalla kuin yksinäinen nainen ei uskalla kävellä yksin Kaisaniemenpuiston läpi keskiyöllä, joku ei uskalla laittaa kommenttipalstaa blogiinsa hyökkäysten pelossa. Anonymiteettiinkin netissä on monia syitä mutta onko yksi niistä pelko? Mitä hienoa ja kaunista tai elämää helpottavaa tulee rajanneeksi pois jos antaa pelolle vallan?

Kaupunkitilassa naiset pelkäävät miehiä ja miehet pelkäävät miehiä, miehet pelkäävät tulevansa hakatuksi nakkikioskilla ja naiset pelkäävät tulevansa raiskatuksi syrjäisillä kujilla. Yleistäen, jos pelko nyt on joissain tilanteissa toimintaan vaikuttava motiivi, öiset naiskulkijat välttelevät hiljaisia katuja ja miehet välttelevät väkijoukkoja. Internetin tilallisuus on erilaista mutta senkin yhteydessä voisi miettiä "väkijoukkoihin" hakeutumista tai niiden karttamista, tai keinoja ja syitä joita käytetään väkijoukkojen ja yksilöiden torjumiseen ja poistamiseen tilasta.

Kun joudutaan pisteeseen jossa kommenttipalstoilla keskustellaan kuka siellä saa kommentoida, on jo jotain mennyt pieleen, tai jollain vähän vippaa.

(kuhan saan väikkärin valmiiksi, voisi tähänkin yrittää paneutua ...)