Eikös sitä jo tässä iässä pitänyt olla siinä pisteessä, että kirjoittelee seuraavaa menestysromaaniaan huvijahdilla samalla kuin kauniisti ruskettunut tiukkapeppuinen heila luovii alusta seuraavaan hauskaan satamakaupunkiin Karibianmeren turkoosissa kimmellyksessä? Totuus on se että kollegan kanssa lukittauduttiin jo perjantaiaamuna koko viikonlopuksi Kalliolaiseen yksiöön editoimaan "mustaa mummomusikaaliamme" budjettiraameihin valmisruoan ja kahvin voimalla. Siinäpä sitä on vauhdikas sinkkuviikonloppu. Aamusta iltaan minä naputin läppäriäni reikäisissä kalsareissani ja kollega pyjamassa. Kun haettiin pitsaraiska kulman takaa, herra veti päällysvaatteet yöpuvun päälle. Taidettiin haista pahemmalle kuin se läsy. Sen verran tuli ulkoiltua, että käytiin Merihaassa kävelyllä. Just pääsin kotiin, tulin taksilla, toinen urhea siellä vielä hioo vikat pilkut.
Edellinen kappale in tietenkin ironinen versio tapahtuneesta. Rakastan kirjoittamista, sitä että saa hauskoja ideoita ja dramaturgia vaan paranee ja paranee kun jaksaa miettiä asioita rauhassa ja moneen kertaan. Nyt on pää täynnä kohtauksista ja tyhjä kaikesta muusta. Sekin olisi ihanaa mutta ensiviikon kalenteri on täynnä tilaisuuksia joissa pitäisi olla 120% sosiaalinen ja hurmaava. Jotenkin pitäisi pystyä nollaamaan tässä yön aikana.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment