Aivot ei riitä muuhun kuin meemiin, anteeksi

Rankka päivä mutta hengissä selvisin. Meikäläisen ulkoinen (joskin myös sisäinen) arvisto on sitä luokkaa etten viitsi kuvaa napata, johan siitä YTN:yys kärsisi. Mutta yllä illustraatio jossa olen eritellyt leikkausarvet punaisella ja pahimmat kolhut vihreällä. Tuli pentuna vähän riehuttua ja teininä sairasteltua. Nyttemmin on kolhut olleet pienempää palovammaa ja mustelmaa, tahi sitä henkistä sorttia. (Miltäköhän se sydänkin näyttää, niin!)