Sain vihdoin käsiini Suomen Kuvalehden taannoisen numeron (49/04) jonka kannessa komeilee teksti: "Halosen linja: Pallo hallussa, ulkopolitiikka ei". Vesikansa kirjoittaa, että maailmanparantaja on "kriittisimpien tarkkailijoiden" mukaan jättänyt perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suorastaan rempalleen. Halosen mukaan taas valtaosa maailman kriiseistä johtuu alikehityksestä, demokratian puutteesta ja ihmisoikeusloukkauksista, eikä vanhan kaltaisella ulkopolitiikalla enää kyetä ratkaisemaan tällaisia ongelmia. Vesikansa lataa: "Kansainvälistä politiikkaa harjoitetaan yhä selvemmin raadollisen realismin ja suorastaan voimapolitiikan pohjalta. Halosen kannattaman laajan yhteistyön maailma vaikuttaa yhä kaukaisemmalta haaveelta." Mikä johtopäätös tästä pitäisi tehdä? Että sen eteen pitäisi lakata työskentelemästä ja alkaa ajaa vain omia etuja kuten kaikki muutkin?
Globalisaation oikeudenmukaisuuden edistäminen on aivan varmasti hidas ja vaikea prosessi. Sen puolesta työskennellessä saa takuulla paljon vihamiehiä. On vaikea arvioida, mun ainakin, kuinka hyvää työtä Halonen on näiden asioiden eteen tehnyt, etenkään kun ei ole kauhiast vertailukohtia (ainakaan Suomen presidenteissä). Joka tapauksessa on huomionarvoista, mutta ah niin ennalta arvattavaa, että juuri tämän työn tekemisestä Halosta nyt aletaan kritisoida.
Tuesday, December 14, 2004
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment