Wednesday, February 18, 2004

Naapurilähiöonnela

Alakertaan on muuttanut joku tyyppi joka luukuttaa telkkaa aiiivan täysillä; saan selvää joka repliikistä. Veisuusta päätellen nyt on jotain mainoksia menossa. Olen yrittänyt paukuttaa patteria jos se heebo vaikka siitä tajuaisi hiljentää toosaansa, mutta eihän se mitään pikku naputusta voi kuulla niin kauan kun se hiivatin telkka on päällä. (onkohan sillä edes televisolupaa?). Hmm, minulla olisi levyhyllyssä Sepulturan levy...

Toissakesänä toinen naapuri, onneton maanisdepressivinen narkki, otti ja hirtti itsensä. Tapahtumasta saatiin vihiä viikkoja myöhemmin kun rappukäytävään ilmestyi pieniä pulleita matosia. Ei ole sen jälkeen näkynyt varkaita minunkaan yksiössäni. No kerran vaan sellaista on tapahtunut. Omin luvin vierailulla luonani kävi nirpanokkainen varas jolla oli aikaa valita mieleisiään tuotteita, tai niitä jotka ilmeisesti menevät paremmin kaupaksi hänen markkina-alueellaan. Videot läks mutta levysoitin oli liian huono. CD-levyistä sain pitää klassiset, poppi- ja heviosasto katosi. Samoin lähti votkapullo parempiin suihin mutta punaviinin sain itse juoda vitutukseeni.

En minä nyt sentään ihan helvetissä asu, vaikka kaupungin nimi onkin Hell’s Sink. Jonkin aikaa vastapäisessä talossa asui komeavartaloinen mies, joka tiskasi öisin alasti. Silloin kelpasi parvekkeella röyhytellä tupakkia.

No comments: