Anita Konkka kirjoittaa onnettomille ihmisille sopivista paikoista ja kirjoista. Ideana on kai, että niistä löytää lohdun muttei missään tapauksessa piristystä.
Yksi muistettavimmista teoksista, mihin minä olen törmännyt onnettomana ollessani, oli nimeltään "12 000 syytä olla onnellinen". Se oli siis järkälemäinen luettelo asioista, jotka olivat joskus muistuttaneet kirjailijaa (tai hänen läheisiään) siitä, että elämä on toden totta elämisen arvoista. Lapsen tekemä äidinpäiväkortti, kevään ensimmäiset krookukset, vastaantulevan vanhuksen hymy, lämmin kylpy, kissa koti-ikkunassa, vastasilitetty nenäliina, nurmikon pistely varpaiden väleissä... AAAA! En toki lukenut sitä läpi, pari sivua riitti. Kirjoittaja on varmasti onnistunut auttamaan lukemattomia epätoivoisia - kaiteen yli. Opuksen oli saanut lahjaksi tuttavani ollessaan itse alamaissa, ja hänellekin se oli ollut painajaismainen kokemus. 12 000 syytä oli koonnut hyväätarkoittava rouvashenkilö keski-lännestä, ja mehän tiedämme, mitä semmoiset voivat nykymaailmassa saada aikaan.
Saturday, January 22, 2005
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment