Runoilijan määritelmä

Elokuussa seurasin paneelia jonka keskustelijat olivat runoilijoita. Jumalauta miten arroganttia sakkia ne on, erityisesti miesrunoilijat (sori vaan, nimenomaan miehet eikä tää oo mikään feministilausunto). Niiden narsismin rinnalla ei edes top-listan pahimmilla ego-pommeilla ole mitään jakoa. Ja kuinka ollakkaan, tänään selasin Stanislav Lemin Kyberiasta ja siellä se oli, täydellinen runoilijan määritelmä. Näin keksijä Trurl sai runokoneensa vihdoin toimimaan:

Mutta aivan viime hetkellä, ollessaan jo valmis luovuttamaan ja tarttumaan vasaraan, Trurl sai idean. Hän repi koneesta irti kaikki logiikkapiirit ja korvasi ne itsesäätöisillä itsekeskeishakuisilla narsistoreilla. Kone hymyili typerästi, hihitti, päästi katkeran naurahduksen, valitti kolmannessa kerroksessan tuntuvaa hirveää tuskaa, sanoi olevansa kaikkeen kyllästynyt ja lopussa ja lisäsi, että elämä on kaunis mutta ihmiset petoja ja arveli kaikkien varmaan olevan tyytyväisiä sitten kun häntä ei enää ole. Sen jälkeen kone pyysi kynän ja paperia.

Itseasiassa, kun nyt tarkemmin ajattelen, on tuo myös aika monen blokkaajankin määritelmä. Sopii ihan hyvin minuunkin.