
Eräät meistä kuulevat ääniä ja kaikillehan niitä sattuu ärsyttäviä veisuja jotka jäävät päähän junnaamaan kuin syöpä, mutta ikinä aikaisemmin minua ei ole piinannut sama rallatus niin pitkään kuin nyt. Ainakin viimeiset kuusi kuukautta olen veivannut mielessäni
elämältä kaiken sain, siis elämältä kaiken sain elämältä kaiken sain luupissa ja joskus jatkan vielä
nyt kirkkoon sinut vien kun aamu koittaa. Uutuutena olen alkanut miksata sekaan myös
its a season to be jolly la-la la-la la-la-laa. Tämä ei todellakaan ihan resonoi nykyisen olotilani kanssa, pikemminkin päinvastoin, mutta aina se rallatus pullahtaapi päähän mitä ihmeellisimmässä tilanteissa. Alkaa jo kyrsiä. Mikä lie stressin ilmentymä. Kompensaatiota. Jos ei tämä kohta lakkaa... Jos ei tämä kohta lakkaa... Jos ei tämä kohta lakkaa...
3 comments:
Leena!
Aivan välttämätön tulkinta on, että olet todella saanut elämältä kaiken!
muuta, kenties kontingenttia:
1. Ihanteesi on Pepe W.
2. Olet löytämässä oman sisäisen seitketlukusi. Helli ja silittele tuota lutuista alkiota!
3. Pian tapahtuvaa: "Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän"
terveisiä!
- timo
Leena!
Aivan välttämätön tulkinta on, että olet todella saanut elämältä kaiken!
muuta, kenties kontingenttia:
1. Ihanteesi on Pepe W.
2. Olet löytämässä oman sisäisen seitketlukusi. Helli ja silittele tuota lutuista alkiota!
3. Pian tapahtuvaa: "Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän"
terveisiä!
- timo
Hui, oikein pelottaa että jos tässä on kaikki, niin ei se kyllä ole niin paljon kuin odotin :)
Toisaalta, sisäinen seikytlukuni saattaa todellakin heräillä, siispä pylly vasten sitä.
Maalaismaisemaa en suostu edes kuvittelemaan. Kiitos kuitenkin näistä vaihtoehtoisista analyyseistä.
Post a Comment