Monday, October 10, 2005

Raatokaktus


Ukki oli varsinainen viherpeukalo; pelakuunsa kukkivat suurin piirtein keskellä talveakin ja osa muista kasveista on periytynyt jälkipolvillekin. Ensimmäisen kerran minut huijattiin haistamaan tuota raatokaktuksenkukkaa kun olin pieni lapsi. Kukka on nimensä veroinen eli tuoksuu kuvottavalle raadolle. Myöhempinä kesinä en saattanut uskoa, että joku voisi haista niin hirveälle joten idiootti haistoin sitä uudestaan. Nyt olen oppinut enkä enää haista. Tarina kertoo, että myös erään vävykokelaan oli ukki juksannut nuuhkaisemaan kukkaa, ja nuorukainen oli saanut siitä aivan saatanalliset raivarit. Tervetuloa sukuun vaan.

2 comments:

Anu Välitalo said...

Eikö tuo kukka sitten haise kauemmas? Se ei levitä molekyylejään esim. koko olohuoneeseen? Se olisikin kiinnostava huonekasvivalinta. Naapurit soittaisivat aina poliisin, kun olisi vähän aikaa mökillä...

Leena said...

Ei se yksinäinen kukka kovin kauas haise, mutta ukilla oli ollut niistä ikkunalaudallinen poikasia purkeissa, ja velhona oli saanut ne kaikki kukkimaan yhtäaikaa. Oli varmaan ikkunaremontin tekijät ihmeissään.