Konffaraportti, Scénaristes en Séries

Scénaristes en Séries oli ranskankielinen konffa joten en voi kauheasti ottaa kantaa siihen mitä siellä puhuttiin. Joudunkin tässä konffaraportissa tyytymään lapselliseen juoruiluun, mielikuviin, oheistoimintaan, toisen käden tietoihin ja maisemakuvaan. Voilà:


Paikalla oli siis parisataa rankalaista TV-käsikirjoittajaa (eli suurin piirtein kai ne kaikki), jonkun verran tuottajia, pari ohjaajaa ja näyttelijää. "Me kaikki vihaamme toisiamme" sanoi vierustoveri illallisella ja nauroi päälle. Mutta ihan iloisestihan ne näyttivät juttuun tulevan ainakin viinipäissään. Sellainen konsensus koko porukalla vaikutti olevan, että ranskalainen TV-tuotanto on nykyään ihan pensaasta, vanhanaikaista, tylsää, aina-sitä-samaa moneen kertaan käsiteltyä tematiikkaa: eli jotain muutosta olisi saatava aikaiseksi ranskanmaalla ja pian. Katsojia ei kiinnosta enää muut kuin Amerikkalaiset TV-sarjat, CSI jne.


Sydän kierroksella ohjemaa esittelin 'vuorovaikutus / mobiili' paneelissa ja vastaanotto oli hyvä, Ranskalaiset pitivät sitä tosi kiinnostavana ja kysymyksiä tuli paljon. Englanninkielisen puheeni tulkkasi hauska näyttelijä, jonka nimi on jo unohtunut.

Näyttelijät siellä hurmasi muutenkin,
tapasin tyypin joka on (omien sanojensa mukaan) Ranskan Al Pacino, mutta tää ranskalainen versio oli kyllä jotenkin vekkulimpi tapaus. Eikä ollut pahan näköistä muukaan näyttelevä sakki paikan päällä, melkein tein vanhanaikaiset lähestulkoon ihastumalla yhteen ihanaan (taas kerran). Se vielä vähäsen flirttasi takaisin, mutta ihan vaan pikkuisen härnäykseksi, luulen. Kauniita, karismaattisia ihmisiä on Ranska pullollaan.

Hauskaa muuten kun menee vaan vähän rupattelemaan kahvilassa jollekin tyypille Bonjour, ca va? daa daa daa ja toinen on et bonjour vaan takaisin ja alkaa jutella ja sitten tulee lauma pikkutyttöjä pyytämään siltä nimmarin.

Olisi ollut uutta miespuolista konffarakastajaakin tyrkyllä oikein niin, että olisi valita voinut, mutta jätin väliin tällä kertaa. vaikka sen yhdellä todella komealla, joka uumoili, että saattaisi rakastua minuun oli niin sankarillinen nimikin: Lancelot. (Melkein yhtä siisti juttu kuin se kerta kun sain sähköpostia Intiasta, Siddharta nimiseltä kundilta).



Matkakumppanistani vain sen verran, että matkan aikana lukemassani Leena Krohnin romaanissa löytyy oikein sopiva sitaatti:
"[..] toisinaan epäilen, että monet aikalaiseni ovat myös läpikäyneet lobotomian."
(Hyvä kirja, tarkkanäköinen, hauska, Leena Krohn on aina osannut tarjota omaperäisen näkökulman jossa kulttuuri ja ruumis ja tiede kietoutuvat toisiinsa tavoilla jotka tarjoavat virkistäviä ajatuksia ihmisyyteen ja aikaamme.)



Aikataulujen suhteen osasivat myöhästellä ja muutenkin kaikenlaista sekoilua sattui mutta se täytyy sanoa, että ruoka- ja juomapuoli oli loistavasti järjestetty. Eli näin loppuun summaten: käsittääkseni varsin tyypillinen Ranskalainen konffa. Mulla oli mukavaa. Aix Les Bains on erittäin kaunis pikkukaupunki.