Kauheinta mitä ei löydy on Aku Ankan ensimmäinen vuosikerta! Sen on joku, arvatenkin talon omaa väkeä oleva kutale, pöllinyt jo aikoja sitten. Sittemmin on lahjoituksina saatu joitakin irtonumeroita, mutta suurin osa 1953-vuosikertaa puutuu vielä. Sinäkin lukija, voisit siis perintönä saamasi Akkarit lahjoittaa vaikka valtiolle jos et rahoiksi aio lyödä.
(Meillä kuulemma oli pitkään koko vuosikerta kesämökillä mutta jossa vaiheessa se on heitetty kaatopaikalle. Argh!)
5 comments:
Onpa jännää. Huu. Voin vain kuvitella niitä maanalaisia kirjaluolastoja... aatella jos sinne jäis ydintuhoa piiloon, ei ois ajanvietteestä puute & kai niitä järsiäkin vois. Hannu Väisäsen Vanikan paloja ainakin.
Suomalaisia kirjoitetaan pienellä, nyt sun pitää alkaa osata se kun oot tuolla töissä, senkin ylikansallinen! :D
Onkohan Akkarin toimitusta infottu arkistokappaleen puuttumisesta? Pitääpä kysellä duunissa
Toivemesta olla töissä :-)
Tosiaankin Anu, tuonne jos minne sopisi jäädä odottamaan ydinlaskeuman hälvenemistä. Vaikkapa jonkun Kalle Päätalon tuotannon voisi kai myös pistää lukematta ruokapöytään vaikkei ruokaisa nimi olekaan. Miltähän keittokirjat maistuu?
En tiedä miellä keinoin puuttuvia Akkareita on yritetty metsästää, luulis nyt kuitenkin että niiden toimituksesta on kyselty, mutta eihän se varmaa ole kun ei sitä väkeä niin kauheasti siellä ole, eikä hankintabudjettia.
Thaank you for sharing this
Post a Comment