Olen jämähtänyt ainakin kahden novellin ja muutaman runon kanssa samaan pisteeseen. Olen kirjoittanut maailman ja henkilöt ja tilanteen ja ongelman, mutta jossain vaiheessa tyhmä jänis pujahtaa housuun. En uskalla tai osaa kirjoittaa stooria loppuun, en halua kertoa mitä sitten tapahtui. Vai onko niin, että tarinassa on jo tapahtunut kaikki oleellinen, ja nyt se pitäisi vain muotoilla skarpimmin ja päätellä siististi? Tää ei ole mikään pikku ongelma. Kesken oleva tarina ei ole oikein mitään. Toisaalta, sitten kun opin kirjoittamaan tarinan toimivasti alusta loppuun, olenkin tosi pitkällä.
Ehkä mun pitäisi yrittää tehdä pastisseja. Kirjoittaa muiden stooreista omia versioita. Saisiko siitä kokemusta ja varmuutta tarinan kaaren jännittämiseen?
Kerron sitten, kun tajuan, mikä mättää. Pelottaa. Lopettamisessa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment