Sukupuoliasiaa

Mun väitöskäsikirja (aiheena muotoilun kanssa asuminen) esitarkastettiin viime kesänä. Sain molemmilta esitarkastajilta puoltavat lausunnot ja erittäin hyvät kommentit, joiden avulla teen joitain korjauksia tekstiin. Alkuperäisessä tekstissä kerron analyysin kuvaus-osiossa etten käsittele työssä aihettani "sukupuolittuneisuuden" (gender) näkökulmasta lainkaan koska sukupuoli ei nouse aineistossa esiin. Molemmat esitarkastajat huomauttavat tästä. Kumpikaan ei sano että sukupuolen näkökulma olisi oltava mutta sukupuolittuneisuus on aineistossa sen verran vahvaa että on perusteltava miksi en keskustele siitä. Esitarkastaja huomauttaa että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu (tutkitusti) tietynlainen tasa-arvon eetos joka helposti tekee sukupuolittuneista käytänteistä ja esimerkiksi puheentavoista huomaamattomia.

Muhun eetos ainakin on purrut vahvasti ja ylipäätään olen hyvin vähän tuttu sukupuolittuneen näkökulman kanssa. Sattumalta kuitenkin eilen tuli artikkelissa vastaan esimerkki siitä mitä pidän ongelmana näkökulmassa: pahimmillaan sukupuolittuneisuuden tutkimus on sitä että ensin tutkija määrittelee (itselleen) mitä on feminiini ja maskuliini ja sitten tunnistaa feminiinin ja maskuliinin aineistosta tai maailmasta:

Television time is presumed to be, like so much else, predominantly male. Recent work on television narrative (Modleski, 1979, Geraghty, 1991) recognizes that perhaps only sopa opera can be considered a female genre, opposing the linear, penetrating structures of the Hollywood classical film and its derivates with its open-endedness and with an interruptable continuity that matches the temporality of women's domestic life. Women watch television differently. (Silverstone 1993, 292) 

Hyvä sukupuolittuneisuuden tutkimus lienee sitä että perehdytään ensin aineistoon ja siitä tunnistetaan jokin sukupuolella kuvattavissa oleva piirre. Esimerkiksi Virve Peteri tunnisti omasta teknologioiden ja median kototumista käsittelevästä aineistostaan miten teknologioiden käytöstä haastateltavat puhuvat eri tavoin: miesten yhteydessä korostuu teknologinen kompetenssi, naisten kohdalla hoivaaminen ja huolenpito (Peteri 2006).

Olen nyt itsekin, esitarkaskastajien yllyttämänä, tunnistanut aineistosta joitain elementtejä joita varmaankin voisin selostaa sukupuolittuneisuuden näkökulmasta (muutamaan otteeseen naiset ja miehet puhuvat eri tavoin vaatteista ja laitteista, esimerkiksi) mutta mulla on vaikeuksia korjata teksti koska mun käsitys esim naistutkimuksesta on niin ohutta että järkevä keskustelu ei onnistu. Lisäksi vaatteista ja laitteista on hyvin vähän keskustelua ja huonekaluista ja astioista haastateltavat taas puhuvat aika samanlaisesti. Erot tuntuvat enemmän olevan kotitalouksien kuin sukupuolten välillä - jonka ehkä rohkenen mainita käsikirjoituksessa, sikäli kuin näppituntuma pitää paikkansa.

Geraghty, Christine (1991) Women and soap opera. Oxford: Polity press.
Modleski, Tania (1979) 'The search for tomorrow in today's soap opera: notes on a feminine narrative form', Film Quaterly 33(1): 12-21
Peteri, Virve. (2006). Mediaksi kotiin. Tutkimus teknologioiden kotouttamisesta. Tampere: Tampere University Press.
Silverstone, Roger (1993). 'Time, Information and Communication Technologies and the Household', Time &Society, 2(3), 283-311.