Tulla ja mennä

ABC:ssä olemme jo jonkin aikaa harjoitelleet Samuel Beckettin "mini-näytelmää" Come and Go [käsis täällä]. On ollut kiinnostavaa sovittaa kaksiulotteiseen virtuaalitilaan näytelmää jonka kirjailija on ohjeistanut niin pilkuntarkasti kuin vain ikinä voi. Ohjeita on myös noudatettava pilkulleen – Beckettin (perikunnan) kanssa ei ala taiteilijanplantut sooloilemaan.

Ensi-ilta on näillä näkymin 070707-festareilla.

Sinne kirjoitan ikäänkuin Come and Go:n jatko-osaksi vähemmän kurinalaisista pikku episodia työnimellä (Come and Go) As They Please, joka pohjautuu Beckettin näytelmästä kumpuaviin improvisaatioharjoituksiimme. Kuka on Miss Wade johon näytelmässä viitataan? "Just sit together as we used to, in the playground at Miss Wade's." Tekstissämme unohtumattomasta hahmostaan piirtyy esiin kunnianhimoinen kasvattaja. Tässä tulevassa suurnäytelmässä herkistellään erittäin suurilla teemoilla: uskonnollisuus, lapsuus, vastuu ja vapaus jne. Miss Wade:n avatarkin on jo sitä vasten valmis:

Viisuista vähän täälläkin

Kuten viime vuonna, niin tänäkin vuonna Go Fug Yourself teki loistavan Euroviisuraportin keskittyen siihen tärkeimpään eli camp-arvoihin ja tyyliin. "[..] whatever your particular tastes are in fug, Eurovision will cater to them." Tässä asiassa tietysti luotan k.o. blogiin, enkä ala itse katsoa koko lähetystä läpi siitä varmistuakseni.

Tutustuin kuitenkin minäkin viisutunnelmiin finaalin aattona perjantaina käveleskemällä läpi Helsingin keskustaan järjestettyjä tapahtumia. Alkuillasta kaupunki oli täynnä iloista väkeä, karnevalistinen tunnelma, melkein kuin vappuna, mutta kukaan ei ollut humalassa! Aivan uskomattoman hienoa, vastaavaa tuskin Suomessa näkee ihan lähiaikoina.


Ja vielä yksi asia kirjattavaksi aikakirjoihin, mutta koska kukaan ei usko kuitenkaan mainitsen koko jutun kaikessa lyhykäisyydessän vain kahdella lauseella. Kävin juuri lenkillä. Juoksemassa.

Kultainen kompassi valkokankaalle

Daimonini on siis tiikeri.


Toki oli ilmiselvää, että Philip Pullmanin upeasta, lumoavasta ja jännittävästä fantasiatrilogiasta Universumin tomu (His Dark Materials) tehdään elokuva jossain vaiheessa, ja nyt se siis on vihdoin tulossa joulumarkkinoille nimellä His Dark Materials: The Golden Compass (ohj. Chris Weitz). Tämä on minulle kovempi juttu kuin esimerkiksi Linnunradan käsikirja liftareille –filmatisointi (joka muuten oli aikamoinen pettymys). Eli aika kova juttu on se.

Leffasta toistaiseksi julkaistuissa stillkuvissa ei kuitenkaan näy joikaisella olevaa sielueläintä, daimonia joka kuvassa, mikä on erittäin hämäävää ja vähän huolestuttavaakin. Lopputulosta kuitenkin odotan innolla, ja sitä ennen taidankin lukaista koko kirjasarjan uudestaan.

Noitia, sieluelämiä, jääkarhuja, mustalaisia, konnia ja rohkea tyttö sankarina – mitä muuta hyvä tarina tarvitsee? Ykköskonnan mrs. Coulterin roolin tekee vähemmän fanittamani Nicole Kidman mutta veikkaan, että madame sopii tähän roolin aika hyvin.