En ole enää virkatutkija vaan työtön joka nyt vaan sattuu jatkamaan väitöstutkimustaan vapaa-ajallaan ja ilmaiseksi kunnes jotain ilmaantuu, tai jos työkkäri päättää, että tutkimukseni on päätoimista enkä ole oikeutettu työttömyystukeen ellen keskeytä jatko-opintojani (uhkaus tuli jo ja laitoin anomuksen vetämään että haloo!).
Tämä lähinnä vain alustuksena siihen, että pitäisi elellä aikaisempaa säästeliäämmin. Ostin sätkäntekovehkeet ja aloin opetella uutta taitoa, kuvassa ensimmäiset tulokset. Poltin elämäni ensimmäisen itsekäärityn sätkän parvekkeella ja mukavahan sitä oli tupruttaa. Ja rahaa säästyy.
Ontää vaan sen verran surkean näköistä äheltämistä ainakin toistaiseksi että pitänee kääriä sätkät etukäteen himassa eikä nolata itseään räpeltelemällä niitä jossain julkisessa tilassa. Siinähän menis imago ihan totaalisesti.
8 comments:
No pöh!
Ei noin jaloa taitoa sovi hävetä. Seuraava askel onkin sitten vain cowboy kessujen teko, eli käsinkääntyminen. Itsellä räjähti kääntökone Provinssirokissa muutamia vuosia sitten ja tuumin että jos festivaalikunnossa onnistuu kääntäminen niin ei sitä enää kotonakaan konetta tarvii.
Mutta hienointa käsityötupakeissa on tietysti yksilöllinen kessumassi! Tässä kuva omastani (mistä olen pirullisen ylpeä!!). Tämä konkari on palvellut jo n.6 vuotta, ja on suurin este tupakoinnin lopettamiselle (kun sit pitäis päästää se eläkkeelle).
http://users.utu.fi/juhleht/Kessumassi.jpg
Askartelun iloa!
(kuvat vähän kehnoja kun ei oo kunnollista kameraa.. ja taskulampusta on patterit lopus niin ei saa kunnon valoo ü)
Ei huolta, sätkien käärimisen oppii nopeasti. Minäkin opin. Tosin olin silloin nuori ja vetreä.
Työkkeri osaa kyllä olla nykyisin vittumainen, vaikka luulen niiden linjausten olevan seurausta työttömyyspolitiikasta, jossa työttömyystilastot pitää saada paremmiksi.
Toivottavasti korostit sitä, että olet työmarkkinoiden käytettävissä etkä päätoiminen opiskelija.
Kiitos kessuttelijat kannustuksesta. Juha, hieno on massi!
(Minunkin on heti saatava oma massi.)
Mikko, sitähän minä korostin parhaan kykyni mukaan. Saisivat nyt ilmoittaa miten kävi: kirjallinen selvityspyyntö tuli alle vuorokaudessa – päätöksenteko kestää jo kolmatta viikkoa. Mutta näinhän tää aina menee työkkärin ja kelan kanssa: se että he ei heru mitään kerrotaan salamaakin nopeammin, jos olisi rahaa tulossa, niin saapi aina odottaa viikkotolkulla.
Mäpäs tiedän miten säästäis lisää rahaa kessuttelussa... ;-)
pitänee kääriä sätkät etukäteen himassa eikä nolata itseään räpeltelemällä niitä jossain julkisessa tilassa. Siinähän menis imago ihan totaalisesti.
Huvittava lausunto. Suomessahan sätkien polttaminen on erittäin rappioalaluokkaista imagoltaan. Opiskelijapiireissä sitä tosin nykyisin saattaa jo nähdä. Lieneekö merkki siitä, että opintotukia ei ole korotettu vähään aikaan.
Toista se voi olla ulkomailla! Bergenissä ostimme puolimatkan sikarit ja menimme nauttimaan niitä läheiselle terassille. Läheisyytemme istui kaksi nuorta norjalaisneitoa. Legendat norjalaisten sätkänkäärintätaidoista osoittautuivat kertalaakista tosiksi, kun näin toisen heistä käärivän elegantisti yhdellä kädellä sätkän muun jutustelun lomassa. Siinä olisi ollut monelle suomalaiselle nirppanokkaiselle ja nenä nyrpeänä tekosiveää esittävälle valmiskäärylesauhuttelijaneitokaiselle mallia.
Timo,oh.hoh! ;)
Mikko, viittasinkin vain tähän alun "harjoitteluvaiheeseen"; kyllä minä sitten jatkossa käärin julkisestikin. Itseasiassa tein sitä eilen jo. Tietysti tässäkin olisi varmaan coolimpi jos kääri käsin eikä koneella.
Haha, coolimpi. Hyvin sanottu, mutta ei se ole pelkästään sitä. Sätkäkone on turhake. Believe me ;)
Post a Comment