Verokapina!

Tsekatkaa sivut ja tulkaa viikonloppuna Töölönlahdelle.

Töölönlahden Veroparatiisi

Jokaiselle ansionsa mukaan

Näinhän siinä käy, että kun paahtaa viikkokaupalla lepäämättä kunnolla, tuntee yhtenä iltana epätavallisen raskauden jäsenissään ja herää aamulla kurkku karheana ja keho särkevänä.

Mullahan loppui edellinen duuni pari viikkoa sitten, ja sen jälkeen olen vain tehnyt rahatonta projektia ja päivittänyt portfoliotani. Eilen aloitin aktiivisen töidenetsinnän. Lähestyin aikakauslehtiä kuvitusten suhteen, huomenna onkin sitten ohjelmassa soittaa perään, jos vain flunssa ei äidy ihan hirmuiseksi. Tänään soitin, vienosti raakkuen, lopultakin yhdelle tutulle, joka vetää yhtä linjaa eräässä ammattikorkeassa. Sekin oli sängyn pohjalla. Luulin, että olen auttamatta myöhässä, ensi lukuvuoden hommat on jaettu, mutta puhelun aikana rupeskin näyttämään siltä, että saattaisin saada sieltä ensi syksyksi ihan mukavasti opetushommia. Se olisi aivan valtavan, jylhän, makean pyöreää. Ja asia selvinnee jo lähitulevaisuudessa. Toimeentulo! Viininlehtikääryle! Rooibos! Vodkapaukku! Makselee laskuja tuosta vain!

Jäniksiä yössä

Kuluneena viikoloppuna yösuunnistettiin tihkusateessa ja istuttiin notskilla Lammilla. Kävin mummolla, suunniteltiin Junan kanssa performanssia, kotibileiltiin ja laulettiin yhteislauluja, istuttiin baarissa. Rakennettiin hökötystä ja maalasin ison kyltin. Oli aivan hilkulla, ettei karaokekin mahtunut ohjelmaan, mutta jänistimme kun olimme aikamme tarkkailleet Satumaan lauantaimeininkiä jonosta käsin. Se on vinkeä yhdistelmä se viina ja testosteroni, joillakin. No, meillä vain ei ollut tarpeeksi pohjia.

Seuraava kohde oli Mbar. A hip, a hop. Hm. Oliko se peräti tänään, kun bussit siirtyvät maan alle siitä Lasipalatsin takaa? Tapio M. lupaili Mbarille tosi kuumaa terassia tänä kesänä, ilman dieselinkatkua! Valkeat sannat vielä puuttuivat, ensi viikolla ne levitetään. Ahh.

Heh. Kuinka kauan jatkuu ihana nuoruus? Mummoni sanoi: "sinun ikäisenäsi minä olin keski-ikäinen kotirouva".

Korjaus

Tässä ilmatieteenlaitoksen ennustus tulevalle viikolle:

Nythän on niin että se on VÄÄRIN! Vää-rin. Ensi viikolla Helsingissä paistaa mollukka niin kuin ei koskaan, niinpä korjasin ennusteen meteorologien puolesta. Kas tässä:

Täydellinen lahja

Sain täydelliset Ranskan tuliaiset: hienostuneita savukkeita ja kynän ja sytyttimen yhdistelmän. Mitä muuta sitä kirjoittaja voisi enää tarvita? (Ole hyvä älä laita kommenttiosastolle että paperia :) Kiitos Krisse!!! Suukkoja, suukkoja, suukkoja.

Olisi muutakin kaikkea hassua kerrottavaa mutta tiivistetään nyt vain. Olen pallo rakkauden pingispöydässä. Hämmentävää joskin myös ihanaa. Onhan sentään kesäkuu eli asioita tapahtuu eri otteella kun talven puristuksessa.

Musta komedia rakkaudesta

Idea syntyi yli kaksi vuotta sitten. Sillä voitettiin kansainvälinen kilpailu mutta vielä sen jälkeenkin kesti vielä saada rahoitus ja yhteistyökuviot kasaan. Sitten ollaan käsikirjoitettu, ja kirjoitettu lisää ja testailtu ja suunniteltu. Ensimmäinen kuvausviikko alkaa maanantaina, eli vihdoin päästään tuotantovaiheeseen. Kasassa on loistava porukka näyttelijöitä ja muita taiteilijoita ja tekijöitä. Fiilikseni on kihelmöivän innostunut.

Käsittääkseni käsikirjoittajat eivät yleensä kauheasti kuvauksissa notku, moni ei sitä haluakkaan sillä heidän tekstinsä on jo toisten käsissä ja muuttuu paljon tuotantoprosessissa, ja se voi olla kirjoittajalle kauhistuttavakin kokemus. Mutta minä aion nakottaa kuvauksissa, eniten ehkä tutkijan roolissa, katsomassa että miten vuorovaikutteista tv-komediaa oikeasti kuvataan, ohjataan ja näytellään. Lupaan pitää turpani kiinni paikanpäällä jos teksti muuttuu kuviksi jotenkin yllättävällä tavalla. Kommentit sitten väitöskirjassa jonka merkittävin tutkimustuotanto tämä teos on.

Tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia niitä jotka ovat särkeneet sydämeni. Ilman teitä tämä tarina olisi ... erilainen.

Konferenssi-raportti, 2 opintoviikkoa

Pyörähdin ensimmäisessä pohjoismaisen design-tutkimuksen konferenssissa Kööpenhaminassa. Tarkoittaa sitä, että maanantaina ja tiistaina oli kumpanakin päivänä kaksi sessiota paperi-trackkejä, plus 3 yleis-paneelia designiin liittyvästä tutkimuksesta, sen aiheista ja tulevaisuudesta. Insinööri-, arkkitehti- ja HCI-vetoisia juttuja enimmäkseen, plus sekalainen joukko härveli-suunnitelmia. Monessa kohtaa nämä Taik-edustusjoukkueen teolliset muotoilijat äimistelivät sitä, miten esim. Taikissa vuosia käytössä olleita menetelmiä esiteltiin muiden maiden papereissa innovaatioina. Todistaa hyvin sitä, että eri juttuja kokoava foorumi tulee tarpeeseen ja sekin tuli selväksi, ettei Taikin tarvitse hävetä tutkimuksen tasoa ja aiheita.
Kokemuksena konferenssi oli mulle ensimmäinen ja erinomaisen miellyttävä, ei vähiten siksi, että järjestäjät vaikuttivat super-mukavilta ja että ruokatarjoilu oli hyvää ja runsasta. Meidän proffien menoa katsellessa oivalsin, että evoluutiobiologia on radikaalisti väärässä: alfa-uros ei tietenkään pyri levittämään mahdollisimman laajalle geenejään vaan käyntikorttejaan. Tämä ehdottomasti tasa-arvoistaa akateemista maailmaa. Joitakin harvoja yksilöitä lukuunottamatta tyypillinen muotoilu-proffa näyttää olevan käyntikorttien jakajana täysin biseksuaalinen.
Konffarakastaja-kisassa Taikin edustusjoukkue hävisi surkeasti, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.