Kävin Firenzessä

Tämän ei pitäisi olla pelkkä matkablogi, mutta ehdin myös inspiroitua viimeviikkoisella työmatkalla Firenzeen, että matkarapoa pukkaa taas.

Italialaiset konffajärjestäjät eivät olleet järjestäneet wlania; "it might distract people". Haloo. Ovat ihmiset osanneet olla kuuntelematta puhujia ennen internettiäkin. Ja samaan aikaan konffassa puhutaan twittereistä ja muista joissa, esimerkiksi, ihmiset twiittavat esitysten aikana ja saavat näin aikaiseksi yhteistä kommentaaria, muistiinpanoja ja lisää keskustelua teemoista.

Simultaanitulkkaus italiasta englantiin oli ihan hyvä mutta jotkut termit kuulostaa vähän hassuilta.. "the quality of the website is absolutely paramount." Ja freudilaistakin pukkas tulkki ihmisten kuulokkeisiin: "please let me have some additional sex ... (seconds)"


Useimmat hotellikokemukset sisältävät likaisen pikkuikkunan josta on näkymä roskapönttöihin ja vastapäiseen seinään n. kolmen metrin päässä. Nyt minulla oli jokirantahotellissa pieni parvekekin, näkymä Firenzen kukkuloille, Arnon ja Pontia Veccille. Siellä sijaitse patsas, mikä lie ukko, en edes katsonut koska huomioni kiinnittyi aitaan kiinnitettyihin lukemattomiin lukkoihin. Kaikkiin oli kirjoitettu tussilla pojan ja tytön nimi. Joku rakastavaisten juttu lukita itsensä tuolle sillalle. Heittävätkö he avaimen jokeen? Tosi romanttista. Loppumatkan hyräilinkin aariaa O mio babbino caro jossa neito uhkaa syöksyä Pontia Vecciltä Arnoon jos isi ei päästä kihloihin yhden kivan pojan kanssa.

Lopuksi vielä hengästyttävä porraskävely duomon (Basilica di Santa Maria del Fiore) kupoliin. Luulin etteivät portaat lopu koskaan (myös alas tulessa). Näköala oli toki vaivan arvoinen. Ja oli mahtavaa nähdä lähietäisyydeltä kupolin sisäpuolelle maalattu tuomiopäivän fresco, erityisesti sen upea helvetti-osuus jossa paholaiset tunkevat tulisia petsiä ihmisten anuksiin ja toisia nyljetään jne. Helvetissä oli aika vähän naisia. Paratiisissa niitä näkyi enemmän. Se tosin oli paljon tylsempi (noin niin kuin kattoon maalattuna visiona ei ehkä muuten).