Saturday, November 15, 2008

Tatska

Olen halunnut tatuointia noin 16-vuotiaasta asti. Ja kun ei edes yli 20 vuoden harkinta-aika saanut minua järkiini niin jotain muuta piti sitten tehdä. Eli menin ja otin sen pirun tatskan! Nyt minulla on sitten korpin ja pöllön sulat hartialihaksessa. (Mallisulkien löytymisestähän jo kerroinkin.) Kiva tuli. Vielä tosin odottelen, että punotus laskee ja näen todelliset värit, mutta loppuikänihän tuo tuossa pötköttää joten kyllä sen kaikessa mahdollisessa valaistuksessakin ehtii vielä nähdä.

Liskogalleriassa on asioinut ainakin kolme tyytyväistä frendiäni ja itsekin suosittelen lämpimästi. Tyyli on persoonallista, jälki on osaavaa ja kaikin puolin luotettavaa. Paikan päällä on kiva tunnelma.

Thursday, November 13, 2008

Oi, Suomi

Tuli kutsu itsenäisyyspäivänjuhliin joissa pukukoodina on helmet ja verkkarit. Enhän omista kumpaakaan! Mistä ne helmetkin? Ja erityisesti huvittaa, että joudun nyt siis lopultakin ostamaan urheiluasun, jotta pääsen ryypiskelemään kavereiden kanssa.

Monday, November 10, 2008

N-sanoja

Meemitti pitkästä aikaa joten tilasin Anulta kirjaimen ja sain N:n. Niinku-siis.
(Kirjoita blogiisi 10 sanaa jotka alkavat kyseisellä kirjaimella ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana sinulle merkitsee ja miksi. Oman kirjaimen saa esmes vonkaamalla kommenteissa.)

Kirjoitin ekan listan ihan tajunnanvirralla, mutta siitä tuli niin repäisevä, että Freudkin olisi kiinnostunut. Vähän siis muuttelin harkintaani käyttäen. Mutta aika vähän loppujen lopuksi.


Nainen, tuo kurvikas ihmisolento. On kovin ihastuttavaa. Itsekin olen nainen, millä on ollut aika ratkaiseva vaikutus elämäni kulkuun tässä kulttuurissa eli siihen miten minua on kohdeltu, ja miten kaikki osaamiseni on suodatettu sukupuolen läpi. En kai silti vaihtaisi mieheksi. Tai no, ehkä vaihtaisinkin vaikka sekään varmaan helppoa ole.

Nokkonen. Meidän kesänaapurin yksi lapsista oli ilkeä ja epämiellyttävä tyttö, joka oli kuuro. (Siksikö hän oli niin vihainen?). No yksi kesä se haki nahkahanskat ja poimi ison kimpun nokkosia. Sitten se hyppäsi mopon selkään ajoi meitä takaa huitoen sillä nokkospuskalla. Ei paljon huutaminenkaan auttanut kun eihän se saatana kuullut mitään.

Jos joku ravistelisi minut hereille keskellä yötä ja sanoisi "Leena kerro nopeasti, kuka on maailman paras laulaja", niin vastaukseni olisi luultavasti Nina Simone. Osaa laulaa juu koska on niin pirun hyvä tulkitsija. Ninan ääni pursuilee tunnetta.

Nero. Kun olin lapsi oli sellasia varoitustarroja joissa luki "Nero työssä". Kuvituskuva kuvasi neroutta täydellisesti. Siinä oli yrmeä vauva joka seisoi päällään potassa. Nerous on kyllä kiehtovaa ihmisessä, ja nerot usein on yrmeitä vauvoja jotka ainakin hetkittäin kannattaakin jättää rauhaan. Luulen, että minäkin olen ollut vähän nerokas hetken verran, en enää. Ei siitä välttämättä mitään hyötyä oiskaan. Nerous edellyttää sitä, että tarkastee maailmaa päällään seisten.

Nikotiini. On se piru, että yli puolitoista vuotta olen jo ollut ilman röökiä ja silti tekee mieli. Nikotiini poistuu elimistöstä muutamassa vuorokaudessa, mutta jonnekin hermosoluihin se jättää sellaisen jäljen, että lisää haluais aina vaan. Kamala myrkky.

Nolla. 0. Nada. zero poäng.. Nolla on luvuista kaikkein filosofisin. On ääretönkin merkillinen, mutta itse pidän enemmän en mistään. "Aristoteles perusteli nollan hyödyttömyyttä" [..]

Loput, siis se editoimaton tajunnanvirtaosuus : nännit, naida, nahka-asu ja nuoleminenliittyvät tietenkin saman asian ympärillä pyörimiseen, enkä nyt puhu Harrikkaklubin jäätelökesteistä.

Ilta Italiassa

Vuonna 2000 tein yhteen taideproggikseen liittyvän työkiertueen "Murmelin" kanssa Tsekeissä, Italiassa ja Puolassa. Olimme saapuneet raskaan reissaamisen päätteeksi Bolognaan, josta oli hyvin hankaa löytää majapaikkaa hotellien olessa täyteen buukattuja. Lopulta rättiväsyneinä ja nestehukkaisina saimme itsellemme kohtuuhintaisen ja mukavan hotellihuoneen. Siitä sitten kaupungille (joka on aika kaunis) syömään herkullista pitsaa ja punaviiniä kyytipojaksi. Eli uuteen nousuun, tunnelma alkoi kohota. Illallisen jälkeen käveltiin ympäriinsä ja spotattiin suuri väkijoukko Piazza Maggioren tuntumassa. Kaikki olivat menossa samaan suuntaan, kuuntelemaan jotain konserttia. Mentiin perässä katsomaan kukas siellä musisoi. Kas, sehän oli Miriam Makeba! Voisin näin tässä todeta, että nainen osasi laulaa.

Miriam Makeba 4.3.1932-10.11.2008

Sunday, November 09, 2008

Säännöllistä rahastusta parista pikselistä

Suurin osa tutuistani kustomoi kännykkäänsä ainakin se verran, että vaihtavat jonkun oman taustakuvan ja soittoäänen. Oman kustomointini olem jo pitkään tehnyt käsittelemällä itse kuvani ja äänet ja siirtänyt sitten tiedostot bluetoothin avulla koneesta kännykkään. Aikaisemmin tuli toki tilattua soittoääniä erinäisistä palveluista. Silloin kyseessä oli kohtuuhintainen kertakorvaus.

Nykyään olen huolissani siitä, että aika moni firma agressivisesti mainostaa "nuorison suosimilla" kanavilla sub ja mtv kaiken maailman kuvia. Hinta vilahtaa ruudussa pienelläpainettuna. Esim. Jamballa 6 vapaavalintaista kuvaa "vain" 6€/kk. Zediltä jos tilaa esim. yhden taustakuvan kerrotaan näin: "Tilaamalla tuotteen liityt Zed Plussaan. Palvelun hinta on 12 e / 4 viikkoa".

Tilaaja siis maksaa parista typerästä parin sadan pikselin kuvasta kuukausimaksua!

Mun mielestä toi on aika törkeää. Eipälen että monikaan ei ihan tajua ettei ostakaan kuvaa tai soittoääntä vaan ostaa "palvelun" joka pistää laskun tulemaan joka kuukausi. Eikö tähän ole kukaan puuttunut vai olenko minä vaan taas ollut jossain luolassa pari vuotta?

Tuesday, November 04, 2008

Menee aivot solmuun

Shoutboxit yleistyivät reippaasti joskus pari kolme vuotta sitten. Silloin minäkin laitoin sellaisen kokeeksi kotisivuilleni. Siellä se oli jonkin aikaa, mutta ei siihen kaukaan kauheasti kirjoitellut joten poistin koko jutun jonkun leiskanvaihdoksen yhteydessä. Siis poistin feedin sivulta, mutta en varsinaisesti lakkauttanut Shoutbox palveluani. Ja oikeastaan unohdin Shoutboxia koskaan käyttäneenikään.

Nyt olen leikkinyt Wayback machine:llä ja siellä se Shoutbox edelleen lilluu aktivisena vuoden 2006 versiossa kotisvuistani. Lähetin 2006-itselleni terveiset täältä tulevaisuudesta.

Monday, November 03, 2008

Pöllö kynittävänä

Olen jo useamman kuukauden metsästänyt korpin sulkaa ja raidallista pöllön sulkaa. Lähinnä tiedottelin asiasta kavereille, että ottakaa talteen jos jossain näätte. Aika söpö korpin sulka löytyi ensiksi ja aika helposti – kiitos Anu. Pöllön sulan suhteen olin jo menettää toivoni kunnes viikko sitten tuli "Nurffelta" tekstiviesti: Mulla on sulle lehtopöllö. Tavattiin sitten Rytmissä jonne nainen ilmaantui epäilyttävän paperikassin kanssa. Sisältä löytyi kokonaiset sivet ja pyrstösulat. Niistä sitten valkkasin sopivimman näköisen ja leikkasin irti.

(Yhtä sulkaa siis vain tarvitsin ja nyt minulla on monta kaunista. Jos vaikka opettelisi askartelemaan unisieppareita.)

Saturday, November 01, 2008

Clint


Naamiaisiin kun tulee tilaisuus, niin tyypillisesti tunnen vetoa maskuliinisiin hahmoihin (lukuunottamatta sitä kertaa kun olin hirtetty morsian. Mutta siitä on jo vuosia.) Tänä vuonna päätin olla Clint Itäpuu. Vaikka en varsinaisesti muistuttanutkaan esikuvaani, niin kuulemma ”olen ihan jonkun näköinen” – näin kuulin useammastakin suusta.

Parransänki syntyy ihan kivasti kajalilla ja mustalla luomivärillä kun vaan on kärsivällisyyttä se hitaasti tikuttaen piirtää. Jopa drag kingin uraa suositeltiin. Jään harkitsemaan.