my typo_

Juu ei tulis mieleenkään

2012-01-21T17:52:00.001+02:00

Hanke

2011-11-20T10:17:00.000+02:00

Vanha hupsu tuherrus löytyi kansioista mutta tuntuu tämä yhäkin vaan todelliselta noidankehältä.

Vastuu

2011-07-19T15:06:00.000+03:00

Nelikymppisyyttä olen tässä taas pohdiskellut.

Ympäristöäni ja itseäni havainnoimalla olen tullut tulokseen, että neljänkympin kriisin voisi tiivistää teemasanaan Vastuu. Ne jotka ovat nuorina perustaneet perheen, uskollisina puolisolleen kasvattaneet lapsiaan, haluavat siitä kaikesta vastuustaan eroon. Usein ne onnistuvat rakastumaan päätäpahkaa ensimmäiseen vastaantulijaan ja jättävät sen tunteen voimalla kaiken rakentamansa taakseen (joskus se voi olla oikea ja vapauttava ratkaisu mutta toisinaan pieni harkinta voisi estää tekemästä elämänsä virhettä). Ne nelikymppiset jotka ovat eläneet hurvitellen ja vain itselleen, alkavat kaivata lapsia tai edes koiraa, vakituista parisuhdetta, vakituista työtäkin jne. Ts. he alkavat haalia itselleen lisää vastuuta, menevät naimisiin jne.

Sama vastuunkantajien teema oli näkyvästi esillä kevään vaaliväittelyissä. Kuka on valmis ottaman vastuun raskaista päätöksistä pankkikriisissä ja kaikessa muussakin? Moni on varmasti umpikyllästynyt koko sanaan ainakin politiikassa. Erityisesti Katainen sitä vastuunkantamisen tarvetta hoki mutta, kaikki muutkin puheenjohtajat olivat samassa kuorossa. Uutta hallituskokoonpanoa sitten ensimmäisenä luonnehdittiin vastuunkantajien hallitukseksi. Ei ole sattumaa, että suuri osa puolueiden puheenjohtajista on nelikymppisiä. Omaa ikäkriisiään ne vaan taitavat prosessoida nykyisellä poliittisella toiminnallan.

Totta toinen puoli

2011-06-17T19:51:00.003+03:00

Ei tätä enää kukaan lue mutta laitan tänne kun fb:ssä en viitsi mihinkään osallistua. Siis kun on nyt polemiikkia sen Elisa Siekkisen peri-paavillisista seksikäsityksistä mutta eihän hän aivan väärässä ole: (lainaus) "miehen kuuluu kustantaa vaimon elämää, vaimon kuuluu kantaa vastuu kotitöistä ja lastenhoidosta". Näinhän nuo päätökset menee, kun oikeudessa riidellään lasten huoltajuudesta, vaikka esimerkiksi vuoroasuminen olisi "lapsen edun mukaista" (ja en taaskaan muista kirjoittajaa mutta suomalainen väitös n. vuodelta 2009, oisko ollut Jyväskylästä?). Miehen ja naisen roolitus ydinperheen osina on, jumalauta, edelleen pelottavan paljon 50-luvun henkivakuutusmainosten mukainen (ota vakuutus niin et edes huomaa että mies on kuollut koska rahaa riittää (Turo-Kimmo Lehtosen artikkeli vakuutusmainonnasta).

Ei käytännönyksinhuoltajaäitien lapsilla ole kauheaa. On konkreettisesti eri asia muuttaako vuoroviikoin paikasta toiseen vai meneekö vain vierailulle viikonlopuksi. Oikeastaan, jos oikeudessa päätettäisiinkin avioerolasten huoltajuudesta "lasten mukavuuden nimissä", päätökset olisivat samoja kuin nytkin mutta terminologia ei olisi niin harhaanjohtavaa.

Vaahtokarkki-ongelmia

2011-06-11T14:51:00.008+03:00

Pitkään talvinukuksissa olleen väitöskirjaprojektin herättäminen pistää ajattelemaan kaikenlaista.

Työn runko on ollut about kasassa pitkään mutta enpä ole saanut kirjoitettua. Toki on ollut muutakin puuhaa (opetusta) mutta loppupeleissä kyse on ollut vetkuttelusta, jolle englanninkieliset ovat antaneet hienon termin "procrastination".

Yksi vetkuttelun muoto on lueskella vetkuttelun lopettamiskeinoja neuvovia blogeja. Mulla on niitä Reederissä aika kasa, mm. Lifehacker joka puolestaan linkkasi Derek Siversin entryyn aiheena Marshmallow experiment. Kyseessä on kuuluisa testi jossa kersoille laitettiin niiden valitsemia herkkuja pöydälle ja annettiin vaihtoehdoksi joko voi syödä heti tai sitten odottaa 15 minuuttia jolloin saa saman herkun tuplana. Lisäksi, kuulemma, toistettiin koe minkämaalaisten lasten kanssa tahansa, yksi kolmasosa odottaa, kaksi kolmasosaa vetää herkut huiviin samoin tein. Vuosien päästä kun samat kersat testataan, ne, jotka odottivat vartin herkkuja, ovat pärjänneet amerikkalaisilla mittareilla mitattuna elämässä paremmin kuin ne, jotka söivät heti.

Tulosten tulkinnasta olen nähnyt ainoastaan versioita, joissa lapset ovat joko lyhytjänteisiä ja välittömän tyydytyksen hakijoita (2/3) tai sitten pitkäjänteisiä ja kaukaaviisaita (1/3). Jälkimmäiset edustavat ihannetta johon tulisi pyrkiä.

Itse olen tulkinnut lasten persoonallisuutta toisin. Mun mielestä kahden karkin lapset ovat ahneita, opportunistisia pyrkyreitä ja yhden karkin kersat maltillisia kohtuuden ihmisiä.

Kyseessä lienee kulttuuriero. Ango-amerikkalaisessa kulttuurissa aika herkästi samaistetaan mm. älykkyys ja varallisuus: fiksuilla on fyrkkaa ja varallisuuden puute merkki tyhmyydestä (en tähän hätään löydä viitettä mutta Russell W. Belkin tutkimus). Suomessa ei mielestäni tehdä vastaavaa kytköstä, pikemminkin päinvastoin. Voi olla että olen liikkunut väärissä piireissä mutta mielikuvani on että varakkuuteen suhtaudutaan hieman epäillen ja äveriäs on paremminkin ahne ketku kuin fiksu ja mukava ihminen.

En tiedä kansanluonteesta mutta omat läheiseni paheksuvat ahnehtimista ja pyrkyryyttä. En vain ollut aiemmin huomannut että siinä katsannossa pyrkyryyttä ja ahneutta on myös se että säästää nyt jotta myöhemmin olisi jotain muuta. Yritän nyt kääntää sitä päässäni ja persoonassani olevaa ruuvia joka mieltää vääräksi ja vahingolliseksi tietoisen oman edun tavoittelun. Että ahnehtiminen on rumaa, sen allekirjoitan edelleen mutta yleisenä periaatteena se ei toimikaan koska (ta daa!) voi ahnehtia myös siten (ja sellaista) jonka toteutuminen on ok.

Jep. Hieman toisenlainen vaahtokarkkiongelma on TEDissä: Marshmallow Challenge - paras näkemäni projektinhallintavideo.

Huomenna töihin taas

2011-03-06T20:09:00.000+02:00

Se on Alppiharju

2011-03-06T17:19:00.000+02:00

Pakollisella sunnuntaikävellyllä – miniversiolla siitä – osuin Alppipuiston laskiasriehaan. Dj soitti kelvollista trancea ja ihmiset tanssivat keskellä päivää. Pilvi lemahteli siellä täällä ja kaljat jäähtyivät lumihangessa. Oli siellä paljon mäenlaskijoitakin, enemmän aikuisia kuin lapsia. Eduskuntaan pyrkivistä bongasin vain Piraattipuolueen väkeä.

Tämä uusi naapurustoni on totta vie erilainen kuin se entinen.

Bussien kuljettava joulunakin

2010-12-27T10:09:00.002+02:00

Tämmöinen mielipidekirjoitus: on hävytöntä että julkinen liikenne lakkaa toimimasta keskellä päivää jouluaattona. Joulu jos mikä on sellainen päivä, että ihmiset kulkevat toistensa luo kyläilemään ja muuten vaan tervehtimään eläviä ja kuolleita. Mielellään kai moni jättäisi autonsa kotiin että voisi ottaa lasillisen viiniä herkkupäivällisensä kanssa. Helsinkiläisen pitäisi päästä kulkemaan ristiin rastiin kaupunkiaan yöhön asti, aivan normaalisti. Tai edes harvennetuin vuoroin, jos mikään muu ei auta.

Taksit ei riitä alkuunkaan, sen huomasin itsekin kun keskellä jouluaaton alkuiltaa sellaista yritin metsästää.

Mikä oikeus liikennelaitoksella on päättää olla kokonaan palvelematta matkustajia? Röyhkeää ja törkeetä.

Tapettimaratooni

2010-09-21T07:22:00.000+03:00

Kas minulla on omistuasunto.

Miksei kukaan kertonut, että se kuuluisa "pieni pintaremontti" vaatiikin aika paljon duunia? Olkkarin neljää tapettikerrosta tuli hinkkailtua päiväkaupalla vaikka jokunen apulainenkin piipahti paikan päällä autamassa ja neuvomassa. Vastapainona makkarin vanha lasikuitutapetti irtosi alle kymmenessä minuutissa. Liisterinjämiä sentään pääsin hioskelemaan veks.

Nyt opettelen spaklaamaan sievästi mutta silotteesta kai väistämättä jää jälki joka erottuu muusta seinästä, vai mitä taikoja sille? Onneksi itselleni kelpaa rosoisempikin tyyli jopa paremmin kuin tasainen, sen verran epätasaista on seinäpintani. Pahimmat kolot vaan pois.

Jerry Cotton on kova jätkä

2010-07-20T11:07:00.001+03:00

Tyttö voi päästä lähes 40-vuoden ikään lukematta Jerry Cottonia. Onko se miesten maailmassa mitenkään mahdollista? Lentokentältä tarttui matkaan, lähinnä vitsinä, tuorein läsy jossa on tarina Akateemisen varttihullun kosto. Luin sen ääneen nauraen ja alleviivauksia tehden. Pitää viedä lehti töihin sillä niin hyvää kamaa siinä on esim. orgnisaatiorakenteitamme varten.

"Tulosjohtaminen tuo järkevää tehokkuutta, se ohjaa resursseja oikein ja tuottaa tyytyväisyyttä ja potentiaalissia sertifikaatteja." Sopii meidän laitokseen kuin hiiri juustoon.

Sain henkilökohtaisemmankin parodian-näpsäytyksen: "Hän valitsi helpon reitin ja sortui ajattelemaan abstraktisti ja intuitiivisesti."

Jerry Cotton – kesälukemiston no. 1.

Potretti

2010-06-29T07:55:00.002+03:00

Vaarilla on saari, otin sen kaverista kuvan.

Oi google

2010-06-23T11:58:00.003+03:00

Opin tänään että vaikka pioni parveilee muurahaisia, siitä ei ole kasville haittaa.

Mikä helpotus.

Mulla on siis pioni ja piha johon joku entisistä asukkaista on istuttanut kasviksen joka nyt sitten puskee nuppua mistä siitäkin ymmärrän iloita koska kuulemma vie useampi vuosi päästä siihen pisteeseen että ryhtyy tekemään nuppuja. Parsa on toinen kasvis jonka olen tunnistanut pihalta.

Enempää en ole aiheeseen perehtynyt vaikka painostus on jonkinmoista. Useampikin sukulainen farmaroi erikokoisia plänttejään tarmolla joka viittaa jonnekin isänmaallisen velvollisuuden ja pula-ajan jälkipyykin välimaastoon. Ei nappaa. Mutta pioni on pop ja siis ilmeisesti muurahaiset ok. Tästä ei varmaan harmonia enene?

Testing testing

2010-06-21T11:20:00.002+03:00

Huhuu? tap tap, onko täällä enää ketään?

Lifehackerissä oli hivefive yleisöäänestys bloggaus-alustoista. Siinä mainittiin samassa virkkeessä Google ja Blogger. iGoogle kotisivultani sitten löysin - voi ihmeiden ihme - suoran pääsyn typoon.

Ihmeellinen teknologia.

Vaikuttais että Wordpress voittaa mutta esim. Posterous vaikutti aika kiinnostavalta (bloggausta sähköpostitse, ymmärin). Kun olis vaan jotain sanottavaa, hä hää.

Mr. Monotone

2010-02-04T21:18:00.001+02:00

...mutta joka tapauksessa tuntuu siltä että pyrimme kehittämään infrrastruktuuria eli rahoitusvajeesta huolimatta tarkoitus on huomioida metadataa mutta emme ole vielä keksineet mitä mahdollisuuksia on olemassa eli jos teille tulee ideoita niin siihen liittyy kaikenlaista pohdittavaa ja suosituksia...

(Kaikki yhtäläisyydet oikeisiin henkilöihin, eläviin tai kuolleisiin, ovat puhtaasti sattumanvaraisia.)

Työryhmä

2010-01-28T19:36:00.002+02:00

Laskujeni mukaan kuulun tällä hetkellä kymmeneen eri työryhmään.

Kaikki yhtäläisyydet oikeisiin henkilöihin, eläviin tai kuolleisiin, ovat puhtaasti sattumanvaraisia.

Kivat kemut oli

2010-01-24T18:21:00.002+02:00

Siirillä oli ponteva kielto mutta täytyy tunnustaa, että rikoin kumpaakin momenttia. Hysssssss.

Ikääntymisestä

2010-01-23T14:34:00.002+02:00

Illalla on ystävän synttäribileet. Tää on se vuosi kun vanhat koulukaverini ja minäkin täyttää yksi kerrallaan 40 vuotta. 4kympin kriisi mulla taisi olla jo pari vuotta siten ura-angstina ja erilaisina elämäntyylillisinä muutoksina. Jopa biologinen kello löytyi tästäkin kehosta ja se vienosti yskäisi ennen kuin vaipui normaaliin olemattomuuteensa – tuskin se sieltä enää nousee piipittämään. Mutta joo pakokauhu alkoi heti vuoden vaihtuessa. Sanoisinko ihan kliseisesti, että rimakauhua pukkaa.

Eikä yhtään helpota oloa se, että eläkeikää nostetaan kokoajan. Onko se 68v. nyt sitten seuraava rima jonne lainsäätäjät palvelusaikaamme hivuttavat? Oma eliniän odotukseni on sen verran matala moninaisista syistä, että tuskin pääsen oloneuvoksen tittelistä koskaan nauttimaan.

Tulevaisuuden Suomessa lääkärikunta on se joka käytännössä päättää milloin ihminen pääsee eläkkeelle. Aikamoinen valta heillä sitten. Ei läheskään kaikki 68-vuotiaat pysty tehokkaaseen työntekoon kun ei kaikki 60-vuotiaatkaan. Matka vapauteen taitaa tullakin sitten useimmille lääkärintodistuksella. Toisin sanoen, töistä pääsee pois vasta kun on tarpeeksi rapistunut kehosta tai päästänsä höperöitynyt. Ja mitä sillä vapaa-ajallakaan siten tekee?

Jo muinaiset roomalaiset

2010-01-22T19:02:00.003+02:00

Kaikki yhtäläisyydet oikeisiin henkilöihin, eläviin tai kuolleisiin, ovat puhtaasti sattumanvaraisia.

Yhteiskokous

2010-01-20T21:23:00.004+02:00

En ole pahemmin blogannut uudesta duunistani kirjastoalalla, vaikka ihmettelyä siellä on toki riittänyt yllin kyllin. Muistiinpanojakin on syntynyt rutkasti mm. kokousten oheistuotteena. Yllä niistä yksi. Jatkoa seurannee näistä varsin subjektiivisista ja muille ehkä vaikeastikin avautuvista kuvista virkahiirien puurtamisesta. On siellä mangustejakin touhottamassa ja pari råttaa.

Kaikki yhtäläisyydet oikeisiin henkilöihin, eläviin tai kuolleisiin, ovat puhtaasti sattumanvaraisia.

Kävin Firenzessä

2009-12-23T16:29:00.000+02:00

Tämän ei pitäisi olla pelkkä matkablogi, mutta ehdin myös inspiroitua viimeviikkoisella työmatkalla Firenzeen, että matkarapoa pukkaa taas.

Italialaiset konffajärjestäjät eivät olleet järjestäneet wlania; "it might distract people". Haloo. Ovat ihmiset osanneet olla kuuntelematta puhujia ennen internettiäkin. Ja samaan aikaan konffassa puhutaan twittereistä ja muista joissa, esimerkiksi, ihmiset twiittavat esitysten aikana ja saavat näin aikaiseksi yhteistä kommentaaria, muistiinpanoja ja lisää keskustelua teemoista.

Simultaanitulkkaus italiasta englantiin oli ihan hyvä mutta jotkut termit kuulostaa vähän hassuilta.. "the quality of the website is absolutely paramount." Ja freudilaistakin pukkas tulkki ihmisten kuulokkeisiin: "please let me have some additional sex ... (seconds)"

Useimmat hotellikokemukset sisältävät likaisen pikkuikkunan josta on näkymä roskapönttöihin ja vastapäiseen seinään n. kolmen metrin päässä. Nyt minulla oli jokirantahotellissa pieni parvekekin, näkymä Firenzen kukkuloille, Arnon ja Pontia Veccille. Siellä sijaitse patsas, mikä lie ukko, en edes katsonut koska huomioni kiinnittyi aitaan kiinnitettyihin lukemattomiin lukkoihin. Kaikkiin oli kirjoitettu tussilla pojan ja tytön nimi. Joku rakastavaisten juttu lukita itsensä tuolle sillalle. Heittävätkö he avaimen jokeen? Tosi romanttista. Loppumatkan hyräilinkin aariaa O mio babbino caro jossa neito uhkaa syöksyä Pontia Vecciltä Arnoon jos isi ei päästä kihloihin yhden kivan pojan kanssa.

Lopuksi vielä hengästyttävä porraskävely duomon (Basilica di Santa Maria del Fiore) kupoliin. Luulin etteivät portaat lopu koskaan (myös alas tulessa). Näköala oli toki vaivan arvoinen. Ja oli mahtavaa nähdä lähietäisyydeltä kupolin sisäpuolelle maalattu tuomiopäivän fresco, erityisesti sen upea helvetti-osuus jossa paholaiset tunkevat tulisia petsiä ihmisten anuksiin ja toisia nyljetään jne. Helvetissä oli aika vähän naisia. Paratiisissa niitä näkyi enemmän. Se tosin oli paljon tylsempi (noin niin kuin kattoon maalattuna visiona ei ehkä muuten).

Lontoosta, hello

2009-11-03T21:09:00.003+02:00

On ollut oikein lehdissä juttua siitä minkä kaikki jo muutenkin tietävät: talviaikaan siirtyminen on murhaavan väsyttävää ja masentavaa. Siksipä nyt olikin täydellinen ajoitus pitkälle viikonlopulleni Lontoossa. Päätavoite oli minulla ja matkakumppanilla shoppaaminen ja niin tapahtuikin. Mahdollisimman tyhjillä laukuilla matkaan lähdimme ja täysinä ne takasin tulivat. Vaatteita, vaatteita mutta myös leffoja, iPod touch ja pari kirjaa Forbidden Planetista. Olin jo etukäteen ajatellut ostavani Cory Doctorow'n Makersin ja sattumoisin kirjailija oli paikan päällä jakamassa signeerauksia. Mukava heppu.

Ja minä kun vihaan shoppaamista. Olen ylittänyt itseni.

Kulttuuripuoltakin joo: stand up komediaa Notting Hilliläisessä pubissa, huippunäyttelijöiden tulkitsema Beckettin Endgame ja sokerina pohjalla Marc Almond. Marko Mantelia suurempaa Queeniä tuskin löytää. Mies teki aikamoisen pop-kabaree-ooppera shown mahtavilla diivan maneereilla. Olipas ihan huikeaa. Sitä paitsi jo pelkästään "legendaarinen" Roundhouse on ehdottomasti kokemisen arvoinen keikkapaikka soittipa siellä kuka tahansa.

Loontoota on pakko rakastaa. Vaikka siellä on aivan pökerryttävä määrä ihmisiä joka paikassa kaupunki on jotenkin mittasuhteiltaan oikein: pääkadutkin on kapeita kuten metrokin ja talot on lähekkäin ja se se kaikki tekee Lontoosta ihastuttavan intiimin suurkaupungin.

TaiKin pääsykokeet, osa 2

2009-10-07T12:45:00.005+03:00

Istuin eilen kokouksessa jossa kirjoitettiin uusiksi valintaoppaan tekstiä oman koulutusohjelman (tekstiilitaide) maisteri-haun osalta. Ajatusleikki:

Nyt teksti kuuluu jotta

Koulutusohjelmaan voi hakea tekstiilitaiteen tai -suunnittelun kandidaattitutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon suorittanut henkilö.

Mitä mahtaisi tapahtua (millaisia hakijoita tulisi) jos teksti olisikin

Koulutusohjelmaan voi hakea kandidaattitutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon suorittanut henkilö.

Teksti nimittäin jatkuu jotakuinsakin että "Tekstiilitaiteen maisterikoulutusohjelman tavoitteena on syventää opiskelijan aiemmassa tutkinnossaan ja mahdollisesti jo työelämässä saavuttamia ammatillisen osaamisen tietoja ja taitoja. Koulutuksen tavoite on tuottaa luovia tekstiilin alueen erityisosaajia yhteiskunnan, tutkimuksen ja kansainvälisen elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin."

En minä ainakaan näe että nuo tavoitteet täyttyisivät sillä että koulutetaan pelkästään tekstiilitaiteen kandeja maistereiksi. Toki, pitää olla aika avoin mieli että vaikkapa lääketieteen kandi rakentaisi linkin tekstiilin maisteriopintoihin mutta jollekin psykologian opiskelijalle se olisi jo paljon helpompaa, varsinkin kun meillä käyttäjät, kuluttajat ja vaikka muoti ovat jatkuvasti opinnoissa ja tutkimuksessa tapetilla.

(jaha, wanhoihin teksteihin ei voikaan enää (kait) lisätä tageja. No, se eka pääsykoejuttu oli toi)

"Olemme muuttaneet"

2009-09-25T08:13:00.002+03:00

No niin olemme. Edellistä asuntoa tyhjennetään harvakseltaan. Edellinen asukas muutti tästä kuun puolessa välissä ja meillä on vanhan avaimet kuun loppuun. Kiire taitaa tulla silti. Tällainen hidas muutto lienee harvinaisehkoa. Enemmän olen kuullut tarinoita miten porukat kantavat kamaa etuovesta sisään samalla kun edelliset kantavat omiaan ulos takaovesta, useamman asunnon ja muuttoporukan muodostamassa ketjussa.

Paljasjalkaiselle stadilaiselle on kummallista (ja kivaa) että yhtäkkiä onkin makeaa vettä lähellä. Spontaanisti luonnonihme sai nimen kotijärvi. Pakkohan tuo on jollain personoida kun kerta järvi virallisesti on makeiden vesien virtanen. Mitäs muuta... Hiili-kissa selvisi muutosta pienin vauroin, mitä nyt ensin oli vähän vaikeuksia muistaa että minkä oven takana onkaan oma hiekkis. Vanhuus (17v taitaa olla mittarissa) ei ole kissalle muutoinkaan tullut yksikseen mutta vielä tuo tuossa elbailee.

Hyvää ja huonoa musaa muutoksessa

2009-09-11T08:27:00.003+03:00

Me ollaan muuttamassa ja sen siivittämänä oon pakannut vinyylilevyjä. Jonain päivänä olisi tarkoitus hankkia oikein soitinkin mutta alkupaloiksi skannailin maailman parhaita biisejä kansista ja soitin youtubesta. Esim. tätä en ollut kuullut pitkään aikaan: The Radiantsien Hold on.

Sitä luulisi että jostain youtubesta jaksaa loputtomiin kaivella esiin varhaisteini-iän kummallisuuksia vaan ei. Boney M:n, Baccaran, Mireille Mathieun ja BCR:n jälkeen alkoi takki (tai muisti) olla armollisen tyhjä. Noi muut ymmärrän mutta BCR:n valtava suosio on arvoitus. (Baccaraa ei tarvitse laskea, eihän ne tehneetkään kuin pari biisiä.)

Mut joo, muutetaan idästä länsipuolelle. Tähän asti Tampereen parhaita puolia on ollut pendolino, saa nähdä kui käy jatkossa.

Pieni Korjaus

2009-09-03T15:43:00.000+03:00

Iltasanomien lööppi tänään: "Tällainen on naiset häpäissyt Audi-pomo". Ei suinkaan arvon IS, Audi-mies ei häpäissyt naisia. Hän häpäisi itsensä.

Vähiten vituttava kääpiö

2009-08-20T13:25:00.003+03:00

Duuniporukan irc-kanavalla inspiroiduttiin tästä Viivi ja Wagner stripistä. Tarinan puitteissa kun Lumikki pirulainen ei paljasta kuka onkaan se kääpiöistä jota hän edelleen deittailee mutta ehkä sen voisi päätellä.

Karsintamenetelmää käyttäen kuolleet ovat vanhuuttaan kupsahtanut Viisas ja sairasteleva Nuhanenä. Dumpattuja lienevät ainakin äreä Jörö ja saamaton Unelias. Jäljelle jää siis vielä Lystikäs, Ujo ja Vilkas.

Vaan onkohan Ujo hyvä rakastaja? Esitettiin kyllä arvio, että Ujohan voisi olla aika hurmaavakin ja näin vedota Lumikin naisen vaistoihin. Sitten kyllä alkoi mennä mielipiteet hiukan hajaantua:

[Hale]    mä veikkaan ehkä kuitenkin Vilkasta tässä nimenomaisessa tapauksessa. Jos Lumikkikin juo kaljaa.
[Xeena]    joo, niillä on jotain yhteistä!
[Lappu]    ei se mitään ADHD ukkoa halua
[Hale]    hmm joo, totta
[Xeena]    hmmm, Lystikäskö sitten? vai onks se liian dorka?
[Hale]    Jörö.
[Xeena]    kuka nyt Jörön haluais?
[Hale]    luulen että Lumikki otti tehtäväkseen muuttaa Jörön iloiseksi ja sitten ratkesi itse ryyppäämään
[Xeena]    eiiii, klassinen virhe . ei miehiä eikä kääpiötä voi muuttaa! Selittäis kyllä ryyppäämisen

[Lappu]    Unelias on varmaan jäänyt jäljelle. ei siitä ole kyllä mitään hyötyä, mut vähiten haittaa
[Xeena]    hyvä näkökulma
[Väy]    "vähiten vituttava"
[Xeena]    luulis et Lumikkia vituittais nukkuva ukko kun itse on niin domestinen ja ahkera
[Hale]    hmm, saattaa ollakin
[Lappu]    pysyy poissa pahanteosta

Eli siis osapuilleen enemmistön spekulointivaistoilla todettakoon vaikkapa juorulehdille kun muita ei kuitenkaan kiinnosta, että Lumikki seukkaa Uneliaan kanssa. (Vaan mitähän sille prinssille kävi?)

Terkut Korfulta

2009-07-20T22:44:00.001+03:00

Taisi olla mahtavin loman aloitus ikinä: viimeisenä työpäivänä matkalaukku oli mukana ja iltapäivällä kävelin ulos töistä suoraan bussiin ja siitä Helsinki-Vantaalle. Korfu on kaunis saari ja nautinnoksi riitti hyvin se, että kaikki on eri väristä kuin Suomessa. Tuijotin vaan merta ja oliivipuita.

Rantalomakohteissa minua aina vaivaa kovasti se, että alkuperäistä kulttuuria on todella haasteellista erottaa kaiken matkustajille suunnatun markkinoinnin keskeltä mutta meni sekin ohi suolaisessa vedessä uiskennellessa ja kun löytyi kivoja ravintoloita jotka tarjosivat herkullista kreikkalaista ruokaa. Vinkki, kannattaa kokeilla grillattua fetaa. Sekin, että joka ikisessä myymälässä soi luupissa "Zorbas" paitsi silloin kun soi "Ei koskaan sunnuntaisin" voinee pitää paikallisten keksimänä isona vitsinä. Entä jos meikäläisten puodissa soisi vaan ainoastaan Säkkijärven polkka?

Lentokentällä kyydittänyt komea ja hauska taksikuski tööttäilli aina tutun vastaantulijan tai tavernan kohdalla ja sitä toitotusta todellakin piisasi. "Olen asunut täällä [Korfulla] koko ikäni. En halua minnekään muualle koska täällä tunnen olevani vapaa."

Remppa rapsa osa 3

2009-06-11T21:12:00.001+03:00

Vallihaudasta päästiin mutta nyt on puol taloa kelmutettu ja huomenna varmaan loput. Meinaavat maalata jotain. Parvekepöytä on nyt sisällä kämpässä ja kylpyhuoneesta löytyy pelargonia. Umpinaisessa kylppärissä sen luontainen paha haju pääse oikein hyvin oikeuksiinsa. Ensi kesänä mietin hiukan tarkemmin mitä kukkia partsille tai minnekään laitan.

Meluherätykset jatkuvat

2009-05-23T10:29:00.002+03:00

Kyllä houkuttaa

2009-04-28T10:54:00.001+03:00

Töissä on alkamassa "Ihana toukokuu – arkistoinnin teemakuukausi".

Ilmoittautua voi ennakkoon verkkolomakkeella. Lue myös arkistoaiheiset tietoiskut.

Bea Arthur (1922 - 2009)

2009-04-26T15:11:00.001+03:00

Beatrice Arthurin kuolema sai minussa aikaan tunteellisen reaktion. Tyttökultien napakkaa kyynnikkoa esittänyt Arthur oli erinomainen koomikko jolla oli karismaattinen olemus.

Onko kukaan koskaan tullut verranneeksi Tyttökultia ja Sinkkuelämää toisiinsa? On ensinnäkin melko harvinaista, että pääroolit annetaan neljälle naiselle, mutta ei yhtäläisyydet siihen lopu: kummasakin huippusuositussa nelikossa on ainakin syöjätär: Samanatha & Blanche. Hyvin samankaltaisia naiiveja naisia ovat myös Charlotte ja Rose.

Tyttökultien ns. "järjen ääni" joskin aika neuroottinen sellainen oli Dorothy ja Sinkkuelämässä alkuvaiheessa Carrie ja myöhemmin Miranda. Aluksihan Miranda oli ennemminkin bitch eikä aivan erilainen kuin Sophie.

Kauhesti en tyttökullista enää muista sillä olin aika nuori kuitenkin ja uusintakierrosta en tullut seuranneeksi, mutta ne henkilöhahmot on kyllä aika hyvin piirtyneet muistikuviini. Ehkä juuri tällaisessa neljän naisen henkilögalleriassa piilee senkaltainen dynamiikka joka kantaa menestyksen hedelmää. Ne naisnelikot joita on yritetty luoda myöhemmin (esim. Cashmere Mafia) ovat kompastuneet huonosti kirjoitettuihin henkilöhahmoihin joilla ei ole riittävästi keskinäistä jännitettä eikä kemiaa.

R.I.P Bea.

Kotini on linnani

2009-04-21T20:31:00.002+03:00

Taidankin olla ihan oikea prinsessa. Kotitaloni ympärille on kaivettu vallihauta. Kyllä tuon voisi kuravadellä täyttää ja heittää pari haikalaa vahtia pitämään, tai jotain citykrokotiileja.

Todistaja

2009-03-21T10:25:00.001+02:00

Suoritin eilen kunniatehtävän: kävin Tampereen maistraatissa todistamassa avioliittoon vihkimisen. Kyllä niitä jännitti vaikka olivat olevinaan ihan cool ja "tentin kysymys oli etukäteen tiedossa ja yhden sanan vastaus etukäteen mietitty".

Eilisen morsiamen ja nyt siis vaimon/rouvan henkilöllisyydestä voin antaa sellaisen yhden pisteen vihjeen, että hän on tämän blogin kirjoittaja mutta ei siis minä.

Vihkimisen kanssa ei rauhantuomarilta kauaa nokka tuhissut. Tenttikysymykseen tuli kumpaiseltakin tentattavalta sopiva ja ennakoitu vastaus ja sitten päästiinkin jo rentoutumaan ja juhlatunnelmaan. Sen voin sanoa, että sellaista ravintolaa ei Tampereelta voi löytää jonka antimet päihittäisivät miehen kotikokkaukset, tahi vaimon laatiman jälkiruoan. Nam. Ilta oli ihastuttava ja onnen määrä maailmassa kasvoi taas.

Onnea hääparille!

Ass Dial

2009-03-08T20:18:00.001+02:00

ass dial
Accidentally making a phone call from the cell phone in your pocket by sitting on it or otherwise having unintentionally applying pressure to the buttons.

Take your phone out of your pocket. Quit ass dialing me. I'm sick of listening to you singing along to the radio. [via urban dictionary]

Hauska termi. Onko tälle olemassa suomenkielistä vastinetta?

Jonkun pitäisi keksiä myös jokin termi sille nykyilmiölle kun verkkolehti uunottaa klikkaamaan sivuilleen (RSS-feedin kautta) jollain harhaanjohtavalla otsikolla olipa se sitten ylidramatisoitu, seksintihkuinen tai muutn vaan typerä huijaus.

Lex Mokia

2009-03-04T16:24:00.001+02:00

Kirjataan nyt tähänkin blogiin checklist tulevien vaalien varalle.

Lex Nokian äänestyskäyttäytyminen eduskunnassa.

Ja kertauksena vielä:

Hedelmöityshoitolaki 10/2006

Parisuhdelaki 9/2001

Siitä sitten vaan vertailemaan.

Ei mitkä tahansa hiukset

2009-03-01T12:48:00.001+02:00

On erinäisissä yhteyksissä ollut puhetta bloggaamisen hiipumisesta. Tämän tästä ajattelen, että olisi kiva blogata mutta sitten en keksikään mitään kerrottavaa. Eilisessä blogimiitissä "varahvontta" neuvoi, että aloitat nyt kirjoittamalla jostain-ihan-mistä-vaan: "Bloggaa vaikka Kari Haakanan hiuksista".

Voilá,
"Näyttävän hormonitoimintansa" (nkts old-school bloggaaja-porukan määritelmä johon minulla ei ole mitään osuutta) lisäksi Kari oli edustava yläpäästä. Vain joitakin tunteja ennen blogimiittiä hän oli käynyt trimmauttamassa hiuksena. Tyyli oli sama tuttu ja työn jälki oli melko hyvää. Vain muutama hassu hius oli jäänyt arvioni mukaan 2-5 milliä pidemmäksi kuin muut. Tässä sitä kuuluisaa haircuttia nyt siis (taas) mutta eihän sitä lasketa jos ei kerro omasta kampaamokäynnistään?
(Niistä sitten toisella erää.)

2009

2009-01-01T01:02:00.000+02:00

Vuosi sitten täällä typo_ssa tsempattiin minulle parempi 2008 ja homma tuntui tepsivän aika laaja-alaisesti toivomillani elämän osa-alueilla. Vuosi ei ollut pelkkä hurraata vaan vähän nyyh-nyyh ja oe-voe hetkittäin, mutta aika kiva kuitenkin ja ehdottomasti parempi kuin 2007. 2008 oli nousujohteinen loppuun asti joten vuotta 2009 odotan innolla. Tässähän voi vaikka oppia lentämään.

Mainiota uutta vuotta kaikille.

Skype spammiä

2008-12-31T15:05:00.001+02:00

Taas osui uudenlainen spämmi/suoramarkkinointiyritelmä kohdalle. Tällä kertaa ollaan liikkeelä Skypessä. Minulla on toistaiseksi ollut aika löyhät asetukset Skypessä, eli minuun voi tuntemattomatkin ottaa yhteyttä jos jostain tunnuksen tietoonsa saavat. Harvoin kukaan minua lähestyy ja yleensä en edes vastaa kun kyseessä on tyypillisesti joku karvainen äijänköriläs. Tällä kertaa kuvan perusteella nuori nainen.

[..]
Annie: Oh yea, I think I saw you in the Skype listing earlier and just wanted to see if you wanted to chat.

Leena: i don't know you, do i?

Annie: Sorry, I'm actually just about to start a tournament now so we're gonna have to talk later OK? I play free poker tournaments where I can win $25. Not much but it's fun :)

Annie: Oh, unless you wanna come chat with me and while I play. You can just look at me playing and we can chit-chat or you can play too, whatever.

Annie: Sec, I'll try to find the direct link for my table, it's starting in 12 mins though.

Ja sitten tuli se linkkikin ja minä loggasin pois. En ole varma oliko kyseessä oikea ihminen vai botti. Mutta on noi vaan noi perhanan kutaleet uhkapelifirmat kun tunkevat ihmisten chatteihinkin jo. Ei voi varmaan maailmassa sellaista teknologiaa keksiäkään jota joku ei käyttäisi mainostamiseen.

Hui telkassa kiroiltiin, voihan Kekkonen

2008-12-09T20:27:00.002+02:00

Itsenäisyyspäivän pukuraadissa katsoimme myös linnanjuhlien perään lähetetyn Presidentin kanslian. Koko porukka nauroi ihan vääränä sillä olipahan harvinaisen suoraa ja oivaltavaa puhetta siinä jaksossa. Eipäs ollut huumori vedonnut kaikkiin sillä Yle oli saanut tuohtunutta palautetta ja sen takia antoi huomautuksen ohjelman tuottaneelle Broadcastersille. Laitoinpa minäkin nyt sitten sitä palautetta näin tässä vaiheessa:

Hei,
Luin verkkohesarista, että olitte antaneet huomautuksen Presidentin kanslian itsenäisyyspäivän jaksolle. Mielestäni tämä on kohtuutonta. Satuin nimittäin näkemään kyseisen jakson ja katsoin sen vielä uudestaan Areenalta, niin hauska se oli. Meitä oli isompi porukka ja kaikki nauroivat vedet silmissä.

Mielestäni se itsenäisyyspäivän jakso oli parasta kotimaista viihdettä mitä olen aikoihin nähnyt. Paitsi että dialogi oli hauskaa ohjelma eteni hurjalla tempolla alusta loppuun, ohjaaja ja leikkaaja olivat panneet parastaan. Sisältö oli kerrankin rohkeaa ja toivonkin ettei huomautus nyt aiheuta liikaa siloittelun tarvetta ohjelmatekijöiltä, viihteen pitää olla ärhäkkää!

Terveisin,
Leena ----

PS. Jakso ihastutti myös erästä vammaista blokkaajaa: http://rampyla.vuodatus.net/blog/1684801

Myyttinen sankari suorastaan

2008-12-07T13:33:00.001+02:00

Aivan eri puolilla tuttavapiiriäni iloitaan kovasti Barack Obaman vaalivoitosta. Keskusteluja yhdistää sekin, että kaikki spekuloivat koska hänet murhataan. Että nyt on vihdoin tapahtunut jotain joka ruokkii optimismia maailman tilasta, ja kohta takuulla tulee joku murskaa sen kaiken toivon mitä meillä nyt on. Ajatus tuli minunkin mieleni ihan spontaanisti – maailma ei voisi sallia Obaman kaltaisen keulakuvan olemassaoloa?

Barack Obama on mielestäni vähän kuin Luke Skywalker. Tai toisin sanoin, koen, että aika moni tässä maailmassa nyt ajattelee, että hyvä taistelee pahaa vastaan ja Obama on se hyvien puolen sankari jolla on aika monta koettelemusta edessä. Mm. Spielberg ja Lucas pitävät Sankarin matkaa ohjenuoranaan, mutta veikkaanpa aika monen poliittisen imagonmuokkaajankin lukeneen Campbellinsä.

Itsenäisyyspäivä

2008-12-07T00:23:00.002+02:00

Yleensä en katso linnanjuhlia. Viime vuonna katsoin vähän kun halusin nähdä yhden frendin. heti kun hän oli vilahtanut sen sekunnin verran kättelyjonossa, suljin telkan haukotellen.

Tänä vuonna oli toisin. Reiluudestaan kuulun porukan pukukoodi oli "verkkarit ja helmet". Pointti siis istua kuohuviiniä lipitellen lökäreissä ja haukkua kättelijöiden kledjut. Jee, homma toimii selkeästi ryhmähengellä ja rennolla asenteella oli nimittäin oikein hauskaa.

(Katsookohan kukaan linnanjuhlia pilvessä? Miltähän se tuntuisi?)

Oma juhla-asuni kolmiraitaiset verkkarihousut, tank top, skraga ja saketti olivat - omasta mielestäni - oikein onnistunut kokonaisuus.

Lisäys: Hiukan tuumittuani oivailsin, että näinhän suurin osa linnanjuhlia katsoo jos katsoo, kaveriporukassa ja vinkkua. Missähän umpiossa minä olen tähän asti ollut?

Tatska

2008-11-15T12:20:00.002+02:00

Olen halunnut tatuointia noin 16-vuotiaasta asti. Ja kun ei edes yli 20 vuoden harkinta-aika saanut minua järkiini niin jotain muuta piti sitten tehdä. Eli menin ja otin sen pirun tatskan! Nyt minulla on sitten korpin ja pöllön sulat hartialihaksessa. (Mallisulkien löytymisestähän jo kerroinkin.) Kiva tuli. Vielä tosin odottelen, että punotus laskee ja näen todelliset värit, mutta loppuikänihän tuo tuossa pötköttää joten kyllä sen kaikessa mahdollisessa valaistuksessakin ehtii vielä nähdä.

Liskogalleriassa on asioinut ainakin kolme tyytyväistä frendiäni ja itsekin suosittelen lämpimästi. Tyyli on persoonallista, jälki on osaavaa ja kaikin puolin luotettavaa. Paikan päällä on kiva tunnelma.

Oi, Suomi

2008-11-13T22:13:00.000+02:00

Tuli kutsu itsenäisyyspäivänjuhliin joissa pukukoodina on helmet ja verkkarit. Enhän omista kumpaakaan! Mistä ne helmetkin? Ja erityisesti huvittaa, että joudun nyt siis lopultakin ostamaan urheiluasun, jotta pääsen ryypiskelemään kavereiden kanssa.

N-sanoja

2008-11-10T20:18:00.001+02:00

Meemitti pitkästä aikaa joten tilasin Anulta kirjaimen ja sain N:n. Niinku-siis.
(Kirjoita blogiisi 10 sanaa jotka alkavat kyseisellä kirjaimella ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana sinulle merkitsee ja miksi. Oman kirjaimen saa esmes vonkaamalla kommenteissa.)

Kirjoitin ekan listan ihan tajunnanvirralla, mutta siitä tuli niin repäisevä, että Freudkin olisi kiinnostunut. Vähän siis muuttelin harkintaani käyttäen. Mutta aika vähän loppujen lopuksi.

Nainen, tuo kurvikas ihmisolento. On kovin ihastuttavaa. Itsekin olen nainen, millä on ollut aika ratkaiseva vaikutus elämäni kulkuun tässä kulttuurissa eli siihen miten minua on kohdeltu, ja miten kaikki osaamiseni on suodatettu sukupuolen läpi. En kai silti vaihtaisi mieheksi. Tai no, ehkä vaihtaisinkin vaikka sekään varmaan helppoa ole.

Nokkonen. Meidän kesänaapurin yksi lapsista oli ilkeä ja epämiellyttävä tyttö, joka oli kuuro. (Siksikö hän oli niin vihainen?). No yksi kesä se haki nahkahanskat ja poimi ison kimpun nokkosia. Sitten se hyppäsi mopon selkään ajoi meitä takaa huitoen sillä nokkospuskalla. Ei paljon huutaminenkaan auttanut kun eihän se saatana kuullut mitään.

Jos joku ravistelisi minut hereille keskellä yötä ja sanoisi "Leena kerro nopeasti, kuka on maailman paras laulaja", niin vastaukseni olisi luultavasti Nina Simone. Osaa laulaa juu koska on niin pirun hyvä tulkitsija. Ninan ääni pursuilee tunnetta.

Nero. Kun olin lapsi oli sellasia varoitustarroja joissa luki "Nero työssä". Kuvituskuva kuvasi neroutta täydellisesti. Siinä oli yrmeä vauva joka seisoi päällään potassa. Nerous on kyllä kiehtovaa ihmisessä, ja nerot usein on yrmeitä vauvoja jotka ainakin hetkittäin kannattaakin jättää rauhaan. Luulen, että minäkin olen ollut vähän nerokas hetken verran, en enää. Ei siitä välttämättä mitään hyötyä oiskaan. Nerous edellyttää sitä, että tarkastee maailmaa päällään seisten.

Nikotiini. On se piru, että yli puolitoista vuotta olen jo ollut ilman röökiä ja silti tekee mieli. Nikotiini poistuu elimistöstä muutamassa vuorokaudessa, mutta jonnekin hermosoluihin se jättää sellaisen jäljen, että lisää haluais aina vaan. Kamala myrkky.

Nolla. 0. Nada. zero poäng.. Nolla on luvuista kaikkein filosofisin. On ääretönkin merkillinen, mutta itse pidän enemmän en mistään. "Aristoteles perusteli nollan hyödyttömyyttä" [..]

Loput, siis se editoimaton tajunnanvirtaosuus : nännit, naida, nahka-asu ja nuoleminenliittyvät tietenkin saman asian ympärillä pyörimiseen, enkä nyt puhu Harrikkaklubin jäätelökesteistä.

Ilta Italiassa

2008-11-10T10:28:00.003+02:00

Vuonna 2000 tein yhteen taideproggikseen liittyvän työkiertueen "Murmelin" kanssa Tsekeissä, Italiassa ja Puolassa. Olimme saapuneet raskaan reissaamisen päätteeksi Bolognaan, josta oli hyvin hankaa löytää majapaikkaa hotellien olessa täyteen buukattuja. Lopulta rättiväsyneinä ja nestehukkaisina saimme itsellemme kohtuuhintaisen ja mukavan hotellihuoneen. Siitä sitten kaupungille (joka on aika kaunis) syömään herkullista pitsaa ja punaviiniä kyytipojaksi. Eli uuteen nousuun, tunnelma alkoi kohota. Illallisen jälkeen käveltiin ympäriinsä ja spotattiin suuri väkijoukko Piazza Maggioren tuntumassa. Kaikki olivat menossa samaan suuntaan, kuuntelemaan jotain konserttia. Mentiin perässä katsomaan kukas siellä musisoi. Kas, sehän oli Miriam Makeba! Voisin näin tässä todeta, että nainen osasi laulaa.

Miriam Makeba 4.3.1932-10.11.2008

Säännöllistä rahastusta parista pikselistä

2008-11-09T18:42:00.000+02:00

Suurin osa tutuistani kustomoi kännykkäänsä ainakin se verran, että vaihtavat jonkun oman taustakuvan ja soittoäänen. Oman kustomointini olem jo pitkään tehnyt käsittelemällä itse kuvani ja äänet ja siirtänyt sitten tiedostot bluetoothin avulla koneesta kännykkään. Aikaisemmin tuli toki tilattua soittoääniä erinäisistä palveluista. Silloin kyseessä oli kohtuuhintainen kertakorvaus.

Nykyään olen huolissani siitä, että aika moni firma agressivisesti mainostaa "nuorison suosimilla" kanavilla sub ja mtv kaiken maailman kuvia. Hinta vilahtaa ruudussa pienelläpainettuna. Esim. Jamballa 6 vapaavalintaista kuvaa "vain" 6€/kk. Zediltä jos tilaa esim. yhden taustakuvan kerrotaan näin: "Tilaamalla tuotteen liityt Zed Plussaan. Palvelun hinta on 12 e / 4 viikkoa".

Tilaaja siis maksaa parista typerästä parin sadan pikselin kuvasta kuukausimaksua!

Mun mielestä toi on aika törkeää. Eipälen että monikaan ei ihan tajua ettei ostakaan kuvaa tai soittoääntä vaan ostaa "palvelun" joka pistää laskun tulemaan joka kuukausi. Eikö tähän ole kukaan puuttunut vai olenko minä vaan taas ollut jossain luolassa pari vuotta?

Menee aivot solmuun

2008-11-04T21:00:00.001+02:00

Shoutboxit yleistyivät reippaasti joskus pari kolme vuotta sitten. Silloin minäkin laitoin sellaisen kokeeksi kotisivuilleni. Siellä se oli jonkin aikaa, mutta ei siihen kaukaan kauheasti kirjoitellut joten poistin koko jutun jonkun leiskanvaihdoksen yhteydessä. Siis poistin feedin sivulta, mutta en varsinaisesti lakkauttanut Shoutbox palveluani. Ja oikeastaan unohdin Shoutboxia koskaan käyttäneenikään.

Nyt olen leikkinyt Wayback machine:llä ja siellä se Shoutbox edelleen lilluu aktivisena vuoden 2006 versiossa kotisvuistani. Lähetin 2006-itselleni terveiset täältä tulevaisuudesta.

Pöllö kynittävänä

2008-11-03T18:51:00.002+02:00

Olen jo useamman kuukauden metsästänyt korpin sulkaa ja raidallista pöllön sulkaa. Lähinnä tiedottelin asiasta kavereille, että ottakaa talteen jos jossain näätte. Aika söpö korpin sulka löytyi ensiksi ja aika helposti – kiitos Anu. Pöllön sulan suhteen olin jo menettää toivoni kunnes viikko sitten tuli "Nurffelta" tekstiviesti: Mulla on sulle lehtopöllö. Tavattiin sitten Rytmissä jonne nainen ilmaantui epäilyttävän paperikassin kanssa. Sisältä löytyi kokonaiset sivet ja pyrstösulat. Niistä sitten valkkasin sopivimman näköisen ja leikkasin irti.

(Yhtä sulkaa siis vain tarvitsin ja nyt minulla on monta kaunista. Jos vaikka opettelisi askartelemaan unisieppareita.)

Clint

2008-11-01T20:41:00.001+02:00

Naamiaisiin kun tulee tilaisuus, niin tyypillisesti tunnen vetoa maskuliinisiin hahmoihin (lukuunottamatta sitä kertaa kun olin hirtetty morsian. Mutta siitä on jo vuosia.) Tänä vuonna päätin olla Clint Itäpuu. Vaikka en varsinaisesti muistuttanutkaan esikuvaani, niin kuulemma ”olen ihan jonkun näköinen” – näin kuulin useammastakin suusta.

Parransänki syntyy ihan kivasti kajalilla ja mustalla luomivärillä kun vaan on kärsivällisyyttä se hitaasti tikuttaen piirtää. Jopa drag kingin uraa suositeltiin. Jään harkitsemaan.

Graffitit on hyvä juttu

2008-10-19T22:06:00.000+03:00

Graffitikeskustelu velloi kiivaasti jo 80-luvun puolivälissä kun olin kuvataideintoinen teini ja niitä suunnittelin lukemattomia (paperille lähinnä ;). Minulle graffitit ovat tärkeä osa kaupunkikulttuuria. Pardon my French mutta vituttaa kaiken maailman nollatoleranssin ajajat tällaisessa asiassa. Niille on turha argumentoidakaan mitään. En kyllä muutenkaan jaksaisi enää yli 20 vuoden jälkeen, joten jaan vain muistikuvan.

Silloin 80-luvulla oli Töölössä, Topeliuksenkadulla betoninen muurinpalanen johon joku oli kirjoittanut sparymaalilla AUTOT HAISEE. Siinä ruuhkaisella kadunpätkällä jossa liikenne aina jumitti, tuo töhrö/tuhru/graffiti oli niin täydellinen niin hyvin, että ilman sitä koko maisema on lohduttoman vajaa.

my typo_: koristeellinen kuin mikä ***

2008-10-01T19:10:00.004+03:00

Pitäisikö juhlia? Ei vaan tarttis varmaan blokata sillä my typo_ täyttää tänään viisi vuotta!

Väki on vähentynyt kolmesta kahteen ja tahti harventunut, mutta itselläni ei ole vielä lopettaminen käynyt mielessä. Tahti varmaan vaihtelee jatkossakin sen mukaan paljonko on mielessä (uutta) sanottavaa. Olen huomannut, että silloin kun olen kiireisin niin blokattavaakin keksii enemmän. Silloin kun olisi aikaa blokata niin ei ole kauheasti mitään sanottavaakaan.

Mukavaahan tämä on ollut, hauskaa ja antoisaa. Harmin hetki ainoa on ollut kun alkupään runsaat ja rehevät kommentit katosivat ulkoisen kommenttipalvelun mentyä alta pois. Niitä kaipaan edelleen.

Eräs suola vuosien varella on ollut henkeäsalpaavat yläpalkkikuvat. Tein pienen koosteen omista suosikeistani. Nerokas banneritaiteilija jota fanitan suuresti saa itse ilmoittautua kommenteissa jos haluaa :)

Pelko ja rakkaus

2008-09-17T12:51:00.000+03:00

Joku runoilija tai vastaava sanoi: "jos ei pelkää mitään, niin ei rakastakaan mitään".

Geeninpoistolla pelottomiksi tehdyt hiiriemot eivät välitä poikastensa turvallisuudesta [hs.fi]. Eli jos runoilijaa uskoo, he eivät rakasta poikasiaan.

Ehkäpä pelkogeeni onkin rakkausgeeni. Tulisikohan yleistymään ihmisten keskuudessa rakastumisen poistaminen jos se geeniteknologialla tulisi mahdolliseksi?

Kansalliskokoelma

2008-09-12T17:01:00.002+03:00

Onhan sitä meikäläisen uudessa duunissa vähintään se makea puoli, että kansallisaarteen kanssa ollaan tekemisissä. Tänään sain perusteellisen esittelyn Kansalliskirjaston kokoelmiin. Mentiin myös maanalaisiin 'luoliin' joissa on hyllykilometreittäin Suomalaisia ja muitakin painotuotteita. Sieltä löytyy melkein kaikki mitä suomessa on julkaistu, kirjoista nyt ainakin ja lehdistäkin melkein.

Kauheinta mitä ei löydy on Aku Ankan ensimmäinen vuosikerta! Sen on joku, arvatenkin talon omaa väkeä oleva kutale, pöllinyt jo aikoja sitten. Sittemmin on lahjoituksina saatu joitakin irtonumeroita, mutta suurin osa 1953-vuosikertaa puutuu vielä. Sinäkin lukija, voisit siis perintönä saamasi Akkarit lahjoittaa vaikka valtiolle jos et rahoiksi aio lyödä.

(Meillä kuulemma oli pitkään koko vuosikerta kesämökillä mutta jossa vaiheessa se on heitetty kaatopaikalle. Argh!)

Todetaan taas kerran, että Ei noin!

2008-09-07T17:30:00.004+03:00

Virkanainen aloitti ja Schizo jatkoi aiheesta joka on jo kauan aiheuttanut meikäläisessäkin puistatuksia, nimittäin pääministerimme käsittämätön kyvyttömyys käsittää, että jotkut ihmiset ihan oikeasti tykkää kaupungeista ja kerrostaloista ja nkts."urpaanista sykkeestä".

Minulla on jo pitkään ollut karmiva olo, että Matti Vanhanen pelaa Sims Cityä meidän kansalaisten kustannuksella:

"Pelaaja toimii kaupungin itsevaltiaana pormestarina, joka vastaa kaupunkisuunnittelusta. Hänen vastuullaan on kaupungin alueiden kaavoittaminen asumisalueiksi, liikealueiksi ja teollisuusalueiksi. Pormestari vastaa myös tieverkoston ja rautateiden rakentamisesta, koulujen, kirjastojen, sairaaloiden ja poliisiasemien sijoittelusta sekä verojen, muiden tulojen ja menojen hallinnoimisesta. Peli on pohjimmiltaan hyvin monimutkainen, eikä pelaaja voi aina välittömästi nähdä tekemiensä valintojen vaikutusta. Pelissä ei ole varsinaista tavoitetta." [wikipedia]

Harmi vaan, että tässä on oikeat ihmiset kyseessä. Me ei olla pelihahmoja joiden ontologiassa ei ole juurikaan muita parametreja kuin sukupuoli ja lasten määrä. Eikä Vanhasen pelissä ole yhtään kahta kerrosta korkeampaa taloa näkyvissä.

Olin bileissä ja en ollut

2008-09-06T19:06:00.002+03:00

Blogimiittien henkeen ja epävirallisiin perinteisiin kuuluu aina blogata jotain pientä jossa toteaa olleensa mukana. Olin juu ja hauskaa oli. Bloggaajat on kivoja.

Oli itse asiassa niin hauskaa, että en päässyt paikalta pois vaikka kännykkä pirisi moneen otteeseen. Olin unohtanut yhdet toiset bileet joissa olisi voinut myöskin olla. Noh, se olisi ollut vuosikurssin 'luokkakokous' – menen sitten seuraavaan joka järjestetään oletettavasti kymmenen vuoden päästä.

Blogimiitissä, loppuvaiheessa, harhauduin hetkeksi. Kun pääsin baarista ulos näin jatko-joukkion jo suuntaavaan seuraavaan etappiin. Mietin, tuumin ja aprikoin: juoksenko perään vai otanko taksin. Päätin ottaa taksin, mikä taisi olla ihan hyvä juttu koska ei tullut krapulaakaan joten tänään voi riemumielin jatkaa sosiaalista kivaa.

Sun äitis ansiokkaasti listaa mukana olleet ja nekin jotka eivät olleet mukana.

Päivän sitaatti

2008-09-04T13:13:00.001+03:00

Metadatan sivupoluilla eksyin sukupuolen koodaamiseenkin. Metadata on tasa-arvoista? Ihmisen sukupuolen representoinnissa käytettävät koodit:
- Not known 0 (zero)
- Male 1 (one)
- Female 2 (two)
- Not applicable 9 (nine)

No significance is to be placed upon the fact that “Male” is coded “1” and “Female” is coded “2”. This standard was developed based upon predominant practices of the countries involved and does not convey any meaning of importance, ranking or any other basis that could imply discrimination.

[Information technology — Codes for the representation of human sexes (ISO/IEC 5218:2004)]

Kirjankansia

2008-08-27T12:05:00.000+03:00

Jos näitä my typo_n arkistoja koluaa, niin huomaa, että taannoin tapanani oli kuvittaa blokkauksiani kirjojen kansilla. Kokoelma on kuvattu vanhempieni kesämökin kirjastossa digikameralle käsivaralla ja kirjat ovat pääasiassa isoisäni hankkimia. Hän oli niin kova bibliofiili, että kuolikin divarissa.

Tässä kaikki mitä kuvasin. Jokaista kantta en ole vielä ehtinyt blokkauksen koristeeksi laitaa sillä käytäntöni unohtui jossain vaiheessa. Alkoi myös käydä vähiin sellaiset kuvat jotka mitenkään assosioituisivat itse aiheeseen.

Taiteiden yössä

2008-08-23T10:49:00.002+03:00

Kaikki verkkolehdet ainakin uutisoivat suurinpiirtein otsikoilla "Taiteiden yötä vietetty rauhallisesti". Hesarin kommenttiosastolla joku heittää aika osuvasti kysymyksen:
"Missähän muussa maassa kulttuuritapahtumaa ja sen onnistumista kysellään ensimmäisenä poliisilta?"

Mutta kanttaako kysyä esim. taiteilijoilta yhtään mitään koska Helsingin Taiteiden yössä ei vaan voi kauheasti laadusta puhua. Kuratoiko sitä kukaan? Tuskin. Tuntuu että kuka tahansa jolla harrastusta ja intoa riittää voi painua stadiin hyörimään pyörimään oma pikku arttuaan ja saa nimensä ohjelmaan. Taiteeksi väitettyä on paljon mutta suurin osa on kauheeta paskaa. (Museot ja galleriat on sellaisia , että niissä on samat näyttelyt joka tapauksessa joten en niitä laske tähän mukaan.) Installaatiota ei ole juurikaan katutilassa näkynyt sitten ensimmäisen taiteiden yön. Performanssit ovat enimmäkseen amatöörien tekemiä.

Musiikkitarjonta olikin ehkä parasta mitä kohdalleni tänä(kään) vuonna osui. Senaatintorin konsertin kiersin kaukaa väkijoukon pelossa, mutta Jaskan grillillä oli mukava tunnelma ja Skaalan organisoimana ooppera-aarioita ja Johanneksen kirkon läheisellä lippakioskilla hauska rautalankahenkinen bändi viihdytti yli puoleen yöhön.

Yhtä kaikki, jos minulla olisi valta ja voima, palkkaisin taiteiden yölle timmin kuraattorin, joka pitäisi kunnon seulaa sille mitä mukaan pääsee. Näin mahdollisesti voitaisiin palata alkuvuosien sisällöllisesti kiinnostavaan ja laadukkaampaan tapahtumaan.

Jaarittelee leffoista ja pesukoneista

2008-08-12T10:16:00.007+03:00

Ensivisiittejä Treelle saa alkaa ehdotella: viikko sitten oli juhlan tynkää ja rakennettiin sitä varten huonekaluja. Täällä on sekä pöytä että tuolintapaista ja muuttolaatikotkin on ulkoistettu autotalliin. Kahvitarjoilu.

Ollaan pohdittu että mitä asunnossa haluttaisiin voida tehdä ja tietysti että mitä ei haluta. Ykkösenä ei haluttavien asioiden listalla on muiden hommien tiellä kuivuvat pyykit. Ruokaan liittyvien kamojen kanssa voisi olla samanlaisia ongelmia mutta jostain syystä astiat kulkevat kaapista käytön kautta pesuun ja kuiviksi paljon juohevammin kuin vaatteet. (Joo, homma ratkesi kuivausrummulla.) Mitä halutaan tehdä-listan kärkipäässä on näköjään leffat. Meneillään on Spielberg meets mielenterveysongelmat-kausi. ET ja kolmannen asteen yhteys yllättivät iloisesti: ovat kestäneet aikaa hyvin. Kaunis mieli vs. Loisto-ottelussa Kaunis mieli voitti ylivoimaisesti. Kotimaisten tv-sarjojen osalta Firma vaikuttaisi peittoavan Tahdon asian. Jälkimmäisestä ollaan katsottu 5 ensimmäistä osaa eikä vieläkään ole valjennut miksi sarja oli ilmeisen suosittu.

Sattuu ja tapahtuu

2008-08-08T13:54:00.000+03:00

8.8.8. on kyllä ennustetuskin suosittu päivä. Tietämättä toisistaan sekä veljeni että siskoni menivät tänään kihloihin. Hauskaa!

Saisivat nyt sitten sen verran koordinoida ettei häät osu samalle päivälle. Pitäähän tässä ainakin parit bileet saada :D

Kuka muu meni kihloihin tai vastaavaa tänään? Tulkaa esiin!

kouluja käyty on

2008-08-06T11:22:00.001+03:00

Mikaela muistelee kouluvuosiaan. Niin minäkin.

Ekalla luokalla kamppasin maikan. Tuli huutoa. Hypin välitunnilla lätäkössä itseni niin märäksi että minut lähetettiin kotiin. Sittemmin opin käyttäytymään hieman paremmin vaikka satunnaisesti kyllä jaksoin kyseenalaistaa auktoriteetteja ja outoja sääntöjä vielä lukiossakin en tosin kauhean järkevästi vaan enemmänkin temppuilemalla jotain. Siitä syystä kai sainkin jossain vaiheessa stipendin epiteetillä "ajattelee omilla aivoillaan".
;D

Keskiarvo minulla oli aina kahdeksan ja risat. Se on riittänyt mainiosti hyviin ja monipuolisiin opintoihin myöhemmin. Mutta tiedä nyt kuinka suurta hyötyä koulutuksesta lopulta sitten on –ainakaan silloin kun se on sitä monipuolista. Työnantajat tuntuvat suosivan edelleen yhden asian osaajia.

Ahistaa. Kontrolli.

2008-07-21T23:44:00.003+03:00

Julkiseen keskusteluun pullahtaa kiihtyvällä tahdilla mitä hirveimpiä lakialoitteita ja muita ehdotuksia joiden tarkoitus on lisätä viranomaisten valtaa, valvontaa ja kontrollia internetissä.

Minulla menee aina näiden edessä kylmä koura rinnasta läpi. Demokratia on vain yhtä demokraattista kuin sen tyypin arvomaailma joka kulloinkin valtaan sattunut pääsemän ja nyt on aika monta tunaria ruorissa. Viimeisimpänä helmenä Julkisen sanan neuvostosta ehdotellaan, että omalla nimellään pitäisi kansalaisen asiansa nettiin toimittaa.

Pseudonyymejä on käytetty kautta maailman sivu ja Suomessakin ihan Kekkosesta lähtien mutta pitääkö tässä kohta peukalonjälkensä printata tämänkin bloggauksen perään?

Lyömäaseena on yleensä jokin satunnainen kunnianloukkaus tai väärä mielipide, tai jos ei muuta niin lapsiporno. On toki löydettävä uusia keinoja asiattomuuksien vähentämiseksi mutta jossain lastentarhassa on viimeksi 70-luvulla uhkailtu että jos yksi ei tottele niin kaikki saavat kärsiä. Eiks vois isot miehet ja naiset jotain järkevämpää keksiä?

Jyrki JJ Kasvi kirjoittaa aiheesta varsin monipuolisesti.

Kai se oli ennen vanhaan "keisarinkin" helppo sanoa että kaikilla on oikeus esittää mielipiteensä, kun piti mennä kadunkulmaan huutelemaan ja sen sitten kuuli 15 satunnaista ohikulkijaa. Eli käytännössä harvojen mielipiteistä oli mitään uhkaa vallanpitäjille. Nythän se sanan- ja yksilönvapaus mitataan ihan eri tavalla kun on olemassa jokin paikka jossa se sana näkyy ja kuuluu.

Tähän on tultu

2008-07-20T18:09:00.001+03:00

Uhkaavasti alkaa 40-vuotisten määrä lisääntyä ystäväpiirissäni. Tämänkertaiset juhlittiin remakkaasti nauraen ja jo nuoruusvuosina opitulla peräänantamattomalla riemuidiootti-tyylillä(TM): Visulahdesta ei löytynyt aamulla kuin pari tölkkiä.

Sex and the pity

2008-07-07T11:01:00.001+03:00

**
Tässäpä niinkin omaperäinen bloggauksen aihe kuin Sex And The City –elokuva (ohj. Michael Patrick King. 2008).

Leffan teemaksi on valittu anteeksianto eli tuollainen oikein napakka kristillinen aihe. Ei siinä mitään, mutta miksi, tarinassa kuin tarinassa, ne on aina ne naispuoleiset henkilöt jotka sitä anteeksiantamisen ihanuutta pääsevät harjoittamaan? Miehet ne vaan kohkailee ja mokailee ja naisille tulee paha mieli ja sitten itkeskellään ja sitten annetaan anteeksi.

Tv-sarjan charmi perustui aikoinaan hyviin näyttelijäsuorituksiin ja huumoriin ja taitavaan rytmitykseen. Elokuvassa päänäyttelijöistä Kim Cattrall ja Kristin Davis suoriutuivat aika kivasti, sillä he eivät olleet täysin unohtaneet, että lajityyppi on komedia (tai oli ainakin siellä tv-sarjan puolella).

Eipä leffan heikko taso mikään yllätys minulle ollut. Halusin kuitenkin nähdä sen jostain epämääräisestä ammatillisesta näkökulmastakin + koko sarja on jättänyt jälkeensä kiinnostavia kulttuurillisia kaikuja. Muitakin kuin laajalti levinneen kenkäfetisismin.

Praha & Kutná Hora

2008-06-22T09:37:00.004+03:00

Voin vain yhtyä muiden Kostnicessa käyneiden kommenttiin: ihan uskomaton! Tuhansin Ihmisluin koristelu kirkko on pieni ja etukenoon nyrjähtänyt mutta sisälle mahtuu uskomaton näky, kun ihmisen luista laaditut teokset peittävät kirkon sisätilat. Pääkalloista ja muista luista tehty ”kristalli”kruunu on mykistävä.

Prahassa käydessä on hyvä vetäistä kaffet tms. Cafe Slaviassa josta löytyy fantastinen maalaus. Ah, tuo viettelevä Absintti-keiju!

Onko maalauksessa opettavainen moraali? En ole Absinttiin koskenut sitten ensimmäisen maistelun vuosia sitten sillä siitä seurasi olo joka on täsmälleen sama kuin tuolla ukolla tuossa.

” Absinthe is the aphrodisiac of the self. The green fairy who lives in the absinthe wants your soul. But you are safe with me.”
- Dracula Coppolan elokuvassa

Missä on mediataide?

2008-06-13T12:11:00.001+03:00

Ihan vaan haluan linkata Haakanan juttuun uudesta Kritiikkiportista, kun mies puhuu asiaa.

Kritiikkiportti on tervetullut palvelu mutta vois tosiaankin ulottaa lonkeroitaan valtamedian ulkopuolellekin ja keskustelevampaan suuntaan. Lisäksi jäin oikein kovasti kaipaamaan käsiteltäviin taiteenaloihin myös mediataidetta (tai laajemmin uusimedia sisältöjä) omana luokkanaan. Onhan toki niin, että ainakin juuri näissä valtamedioissa jotka kritiikin establishmentiksi ovat muodostuneet, ei kovinkaan usein noteerata mediataidetta ollenkaan ja vielä harvemmin asiantuntevasti. Mutta kyllä niitäkin arvioita pikkuhiljaa pullahtelee, alkaahan suomessakin olla jo jokunen maailmallakin mainetta niittänyt mediataide-, audiovisu-, instaallaatiohässäkkähörhö.

Joten eikö olisi jo korkea aika saada näitäkin taidemuotoja paremmin esiin ja mukaan keskusteluihin? Ja kun kritiikkipalvelukin on internetissä, niin miksi se ei ottaisi kantaa sellaiseen taiteeseen joka on internetissä?

Sanomalehti, ei kiitos

2008-05-23T14:33:00.001+03:00

Taisi olla jollain tapaa käänteentekevä hetki jonkin aikaa sitten kun olisin saanut ilmaiseksi parin kuukauden hesarit mutta en huolinut.

Viimeksi kun minulle sanomalehti tuli niin suurin osa numeroista jäi kokonaan lukematta – kaikki sanomalehtiuutisethan on jo eilisiä sellaiselle henkilölle joka notkuu paljon netissä ja yhtään tv-uutisia katselee. Ja Hesarissahan on yhä harvemmin mitään niin kiinnostavaa syventävää artikkelia, että niiden takia haluaisi aloittaa aamunsa selailemalla jumalatonta kasaa mainoksia ja yhä skandaalinhakuisempaa uutisointia. Pahinta minulle on kuitenkin se jätepaperikasa joka sanomalehden tilaamisesta seuraa, kauheeta haaskoa ja kauhee vaiva kantaa ne roskikseen.

Samaan kategoriaan kuulunee taannoinen uutinen teineistä jotka eivät EMI:n cd-levyjä huolineet.

Mediamaailman muuttumisesta muistuttaa myös se, että Kuvaputket on jo tyystin ulos markkinoilta, samoin katoavat hiljalleen valtaisat kotistereot.

mainoksella on väliä

2008-05-16T19:52:00.001+03:00

Olen laittanut erään pakastepitsan ikuiseen boikottiin koska sen TV-mainos on niin järkyttävän kauhistuttava. Siinä on karmea jumpsuttava diskohumppahitti johon on tehty uudet totaalikauheat sanat. Jos sen mainoksen näkee meinaa jäädä biisi soimaan päässä mutta nykyään vaihdan kanavan saman tien pois. Jää siis pitsa ostamatta ja kulloinenkin tv-ohjelmakin usein loppuun katsomatta.
(En minä pakastepitsoja yleensä osta muutenkaan, mutta tuota nyt en ainakaan.)

En ole myöskään ostanut sitä karkkia jonka mainoksessa kakaksi pukeutunut tyyppi hakkaa vastaantulijoita.

Tilannekatsaus, maisemamaalailua

2008-05-05T08:24:00.003+03:00

Mietittiin viikonloppuna miten asuntovälittäjä kuvailisi tätä tamperelaisneliötä. Vaikka näin:

"Löytö! Suositulta alueelta monien mahdollisuuksien koti suurellekin perheelle. Pihan kansainvälisen ilmapiiri ja tonttiin rajoittuva puistomainen näkymä tarjoavat kaiken ikäisille mahdollisuuksia. Hyvät kulkuyhteydet!"

Eli superhalpojen vuokrien kerrostalokasarmi, helvetisti kaikenväristä ja kokoista jengiä, parvekkeelta näkyy leppää uhkuva ryteikkö ja talon toisella puolella kulkee vilkas tie, jota pitkin kulkee kaiken muun mahdollisen lisäksi dösä keskustaan. Ja ne "monet mahdollisuudet" tarkoittaa sitä että about kaiken joutuu (kuulemma, näköjään) tekemään itse. Sähkötöitä ja putkihommia varten on kyllä tulossa äijät paikalle. 80-luvun alussa rakennetussa talossa ei ole varauduttu nykyoloiseen teknologiahelvettiin. Keittiössä on 4 sähköpistoketta (jääviileä ja tiskikone söivät jo omansa eli 2 jäljellä), olkkarin tapaisessa peräti 3. "Tapaisessa" siksi että ne kolme ovellista makuuhuonetta on jo omittu VIP-henkilöille, joten mää ja toi bunkataan siinä minkä arkkitehti on ilmeisestikin tarkoittanut olohuoneeksi.

Tjaah. Viihdyn mainiosti. Seura on hyvää ja eläväinen vuokrakasarmi erittäin pop. Lauantaina soi ovikello. Entuudestaan tuntematon alakerran naapuri tuli varoittelemaan että kandee siirtää roudausta varten ulko-oven eteen ajettu auto veks. Naapurin sisko oli näet (nääs?) soittanut tälle naapurille ja kertonut että lähiparkkikselta lähestyy parvi lappuliisoja. Vastapalvelukseksi otettiin myöhemmin päivällä osaa murheeseen (tai vitutukseen, paremminkin) koska joku oli källinyt samaisen naapurin lapselta jo neljännen pyörän tänä keväänä. Ollaan otettu ennen ja jälkeen kuvia suht ahkerasti, niitä ilmaantunee jossain vaiheessa. Tältä erää, sau.

Stadilainen avautuu

2008-04-25T09:32:00.004+03:00

Muutto ei ole sujunut mitenkään harkitussa järjestyksessä - ketään ei oikein tunnu kiinnostavan kamojen kantaminen ja Tampereen partsille paistaa suulis huomattavasti houkuttelevammin kuin tyystin partsittomaan stadilaisyksiöön. Parvekkeelle onkin hankittu tupakkapöytä ja tuolit - niillä ruokapöydän tuoleilla nyt ole niin kauhea kiire. Tänään olisi tosin tarkoitus veivata kokkauskamat pääkaupungista joten kait niille muillekin tuoleille tulee hetkensä. Tai sitten istutaan lattialla. Maton ehkä jaksaisi käydä kenties ostamassa. Tai sitten teen ite: uusiolähiksellä on kangaspuut.

Ihan holtittomaksi en ole menny. Nakuttelin äsken muuttoilmoituksen ja irtisanoin ja solmin jotain sopimuksia. En ole koskaan ollut järin kotiseuturakas mutta kirpaisi aikalailla vaihtaa kotikunta. Mistä helvetistä tuommoisetkin tunteet osaavat tulla paikalle?

Greetings from Tanpere, part 2

2008-04-22T23:02:00.003+03:00

Aamulla kello herätti kohtuuttoman aikaisin ja hyppelin junaan. Tampereella käytiin aamukahvilla ja allekirjoittettiin vuokrasopimus, kannettiin kamaa sisään, todettiin välittömät puutteet, haettiin läheisestä halpahallista tarvittavaa ja nyt olis aika mennä nukkumaan. Luullakseni tapasin alkuasukkaita paikallisessa Hesessä. Eivät vaikuttaneet levottomilta. Eiköhän tämä tästä.

Korso

2008-04-14T16:19:00.001+03:00

Korso on käsite jonne suomalaiset käsikirjoittajat sijoittavat kaiken vähänkin reppanan ja keskikaljanhajuisen. Olen luullut että se oma kuntansa. Vähän niin kuin Kerava – Korso tuo Pikku-Kerava. Mutta Korso onkin vain vantaalainen kaupunginosa. Kaikkea sitä oppii Hesankin flikka kuin vanhaksi elää.

Hehän ovat kuin kaksi marjaa

2008-03-28T12:42:00.001+02:00

Disclaimer: Joku fantasiafriikki saanee seuraavasta aivoverenvuodon sillä tässä bloggauksesta niputan sormusta ja potteria samaan lauseeseen.

Meinasi mennä pääsiäisen tv-fantasiatarjonta todella pahasti sekaisin kun mun mielestä Frodo ja Harry Potter on ihan saman näköisiä. Piti oikein tarkistaa, että minkä nimiset nuorukaiset niitä näytteli. (Elijah Wood ja Daniel Radcliffe, eli tiettävästi eri tyypit)

Velhoihin nyt ei varmaan kannattaisi kajota ollenkaan, kaikki on niin samaa harmaaparta muottia – Gandalf, Saruman, Dumbledore.. Joulupukki sentään pukeutuu punaiseen Cocacolan jälkeisessä todellisuudessa.

Turing Enigma

2008-03-27T14:05:00.003+02:00

Turing Enigma chatterbot on nyt saatu nettiin, eli tervemenoa rupattelemaan Alanin kanssa.

Tämä oli kivan kokoinen ja ihan kiva proggis, jotenkin sopivan haastellinen meikäläisen tähän hetkeen osuen. Teoksesta ja tekotavasta ehdin jo viikkoja sitten turista Sula Pinta podcastissa.

Turing Machine ooppera on puolestaan enskarissa huomenna ja tänään olisi ilmaista ennakkoa tarjolla Teattereiden vapaapäivän kunniaksi.

TaiKin lopputyönäyttelymainos

2008-03-19T08:00:00.003+02:00

"Hyvät MoAn ystävät!
MoAn virallinen www-sivusto on auki! www.moa.fi
Sivustolla nähtävillä mm. festivaalin tapahtumakelenteri, lista näyttelyyn osallistuvista maistereista. Lue myös kuraattorin ensimmäiset ajatukset tulevasta suurnäyttelystä: Ikiliikkuja on keksitty! Verkkosivut antavat lisäksi ensimmäiset vihjeet MoA08n visuaalisesta identiteetistä.
Sivusto laajenee lähes päivittäin. Heti pääsiäisen jälkeen avaamme lehdistökuvapankin samoin jokaisen näyttelyyn osallistuvan maisterin oma sivu avautuu. Tapahtumien tarkat tiedot julkistetaan huhtikuun toisella viikolla.

Muutamia nostoja festivaalin tapahtumista:
Seminaarit: Kalenteriin kannattaa varata aikaa 19.-22.5. jolloin MoAn kansainväliset seminaarit täyttävät festivaalin kalenterin. Seminaarit järjestetään Sampo-salissa klo 14-18. Puhujina mm. Greg Lynn, Hitoshi Abe, Neil Denari, Stephen Emmot ja lukuisat muut mielenkiintoiset tekijät.
OmA TALKS: Iltapäivisin 14.5. ja 15.5. taikkilaiset opiskelijat järjestävät neljä avointa keskustelutilaisuutta ajankohtaisista aiheista. Keskusteluja voi seurata rennosti MoA kahvilassa tuore pulla kädessä.
Avoimet ovet: 8.5. ja 15.5. TaiK avaa ovensa sepposen selälleen ja kutsuu kaikki kiinnostuneet tutustumaan talon toimintaan sekä opastetuille kierroksille MoA-näyttelyssä
Club MoA: Festivaalin huikea klubi-ilta järjestetään 15.5.
Tämän kaiken lisäksi MoAlla on iloisia uutisia kaikille niille, jotka viime vuonna jäivät kaipaamaan festariratikkaa. Tämä jo legendaarinen festivaaliasuinen kulkuvälinen palaa Helsingin kaduille 6.5. Festariratikan myötä myös itse tapahtuma levittäytyy Helsingin
keskustaan toukokuun ajaksi lukuisiin eri kohteisiin.
MoAn aikana Mediakeskus Lumeen Galleriassa on myös esillä Vitran toteuttama näyttely joka esittelee maailmankuulujen suunnittelijoiden Charler ja Ray Eamesin huonekalutuotannon.
Loistavaa kevään jatkoa kaikille. Palaamme pian asiaan.
Koko MoA tiimin puolesta,
Tuuli Sotamaa
Yhteydenotot ja palaute sekä kaikki muu posti pyydetään lähettämään osoitteeseen moa a** taik.fi. "

Että semmoista puuhaavat. Olen tätänykyä akateeminen pätkäsekatyöläinen joten virkasijaisuuksien ja opetuksen ohella akrobatisoin edelleen iloisesti levällään olevaa väitöstä kasaan. TaiK ja muotoilupolitikointi ovat olleet kevään aikana melko paljon tapetilla (innovaatioyliopisto + meidän meneillään olevat rehtorinvaalit (tänään vaalitentti Lumeesa klo 15-17) mutta kun mulla on asioista aika rauhalliset mielipiteet niin ei noista jaksa tännekään vaahdota. Ja nyt tämä ryhtyy töihin.

Uutta

2008-03-07T11:15:00.001+02:00

On kiva tutustua uusiin ihmisiin koska siten saa tietoonsa asioita joita ei muuten tietäisi. Kuten, että tänään on Valtakunnallinen korvapäivä (seminaari tms). (Valitaanko siellä vuoden korva?) Ja myös, että koirallakin voi olla oma passi.

Kekkonen, Brezhnev ja Ewokit hiihtää ja kalastaa

2008-02-25T11:08:00.000+02:00

Wikipediasta löytyi isohko artikkelikategoria nimellä Star Wars articles that need to differentiate between fact and fiction.

Kaunokirjallisuuden puolella assosioituu heti mieleeni Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi, jossa vilahtelee kiehtovaa tieteellistä tekstiä peikoista, mutta Wikipediasta löytyvä fiktiotekstin määrä on huimaava.

On toki ihastuttavan hupaisaa, että Wikipediasta löytyy tolkuttoman pitkiä kuvauksia, analyyseja, ja biografioita tv-sarjojen, elokuvien ja romaanien olennoista, heidän elämästään ja saavutuksistaan. Harva "oikea ihminen" pääsee tuohon eläessään, eikä edes kuoltuaan.

Kerran oli minullekin käydä niin, että ehdin hetken silmäillä artikkelia jostain tyypistä, ennen kuin tajusin että kyseessä on keksitty henkilö.

Olisiko tässä suorastaan uusi kirjallisuuden lajityyppi – tietosanakirja-artikkeli kuvitteellisesta henkilöstä, ja esityspaikkana, ei mikään muu kuin tietosanakirja?.

Voittaja VM 2012

2008-02-14T19:52:00.001+02:00

Tänään tuli s-postia erään kotimaisen kilpailun järjestäjältä. Meidän duuni on valittu loppukilpailuun, mutta koko kilpailua ei ole olemassa!

Toisin sanoen, me ollaan siis finalisteja mutta vasta ensi vuoden skabassa. Ellei ne taas siirrä hommaa eteenpäin. Muutenkin on ollut ihme zekoiluja erinäisillä kilpailurintamilla, parempi varmaan jos ei edes yrittäisi osallistua.

Täti kävi jääshowssa

2008-02-02T21:59:00.000+02:00

Enpä ois arvannut, että tällainen lauantai osuu kohdalle. Herätys oli varhainen puhelinsoitto ja pari tuntia myöhemmin huomasin istuvani veljentytön kanssa Hartwall areenalla katsomassa Disney on Ice musiikki-jää-showta.

Jäälle liukui vuoron perään kaikki tutuimmat Disney-hahmot, prinsessatkin oikein sikermänä, prinssit jokaisella käsipuolessa. Paitsi Ruusunen puuttui – tuumittiin likan kanssa, että varmaan se oli nukkumassa vielä.

Taitoluistelijoita oli välillä koko kentän täydeltä. Vaan eipä ole esiintyjien luistelutaidoissa suuren suurta hurraamista verrattuna kilpaurheilijoihin. Tuolla ei kovin montaa hyppyä eikä kauheasti nostojakaan päässyt ihastelemaan. Mutta ehkä se vaikeuttaa liikkumista, jos on puettu siniseen vaahtomuoviin. Mua vähän vaivas se että kun joku hahmo "puhui" tai "lauloi" niin se vaan heilutti tolkuttomasti käsiään ja ääni tuli nauhalta, mutta ei tuo tuntunut lapsia haittaavaan.

Ameeriiiikan huttua juu, mutta osataanhan siellä säveltää, puvustaa ja valaista. Itse asiassa viihdyin kohtuullisen hyvin; tapahtumia piisasi ja rytmitys toimi.

Kotimatkalla vielä pirtelöä ja ranskiksia – ei kuulemma kelpaa Hesburger ei Carrols vaan mäkkäri pitäisi olla.

Brändiähkyn minä tästä sain mutta muuten oli tosi mukava päivä.

Mun bändi

2008-01-22T19:55:00.000+02:00

Tykkään puuhastella Photoshopin kanssa (pitäähän flikalla harrastus olla), ja 'random' on lähestulkoon tutkimusaihe generatiivisen kerronnan työkaluna, joten bändimeemi kutkutti:

Tee oma bändimeemisi näin:
1. en.wikipedia.org/wiki/Special:Random - ensimmäinen artikkeli tällä sivulla on bändisi nimi
2. quotationspage.com/random.php3 - viimeisen lainauksen neljä viimeistä sanaa ovat albumisi nimi
3. flickr.com/explore/interesting/7days/ - tämän sivun kolmas kuva on albumisi kansi.

Via mm. Nainen ratissa

2008-01-22T12:42:00.000+02:00

"Presumably the child brain is something like a notebook as one buys it from the stationer's. Rather little mechanism, and lots of blank sheets."

- Turing, A.M. (1950). Computing machinery and intelligence.

Tutkija Tutkii jälleen

2008-01-20T11:18:00.000+02:00

Jotkut tutkijat tutkii kerrontaa tai vaikkapa designiin liittyviä asianhaaroja ja sitten on sellaisia tutkijoita jotka tutkivat Kylie Minoguen sääriä.

Pari kollegaa onkin juuri parhaillaan pusaamassa uutta EC-hanketta kasaan – taidankin ehdottaa, että tutkimusaiheeksi valittaisiin vaikkapa se kenellä tätä nykyä on Euroopan paras takapuoli. Aikanaanhan kunnia meni ABBAn Agnethalle, mutta kyllä nyt jo pitäisi päivittää tilastot, uutta aineistoa on kerääntynyt kasapäin sitten ABBAn vuosien. Hauska muuten katsoa ABBAn keikkataltionteja, Agnetha on aina noin puolet keikasta peppu yleisöön päin, niin kuuluisa oli se "äässi" – kaikkienhan se piti nähdä.

Turingiin tutustumassa (mutta ei ekaa kertaa)

2008-01-15T19:51:00.000+02:00

Kyberias ja konerunous ovat taas mielessäin. Työn alla on nimittäin Chatterbotmainen Alan Turingin ja Enigman risteytys.

Liittyy tähän

Nyt kun konsepti alkaa olla hahmottunut riittävän pitkälle vaihdan logiikkapiirit narsistoreihin ja alan kirjoittaa dialogia :) Ei vaiskaan, mutta Turing oli kiintoisa heppu. Ja hänkin muuten generoi runoutta tai ainakin rakkauskirjeitä sen ajan tietokoneella.

Hodgesin kirjoittama elämänkerta Turingista on ihan suositeltavaa luettavaa, joskin se edellyttää suurta mielenkiintoa tekniikkaan ja matematiikkaan, niin seikkaperäisesti kirjassa käydään läpi yleistä luonnontieteiden, tietotekniikan ja ohjelmoinnin historiaa 1900-luvun alkupuoliskolta.

Aikakauden tieteenharjoittajien yritykset parantaa miesten homoseksuaalisuutta olivat järkyttäviä. Lobotomiaa on yritetty, behavioristit yhdistivät sähköshokkeja ja pahoinvointia aiheuttavia pillereitä kiihottaviin kuviin ja tilanteisiin. Hormonihoidoista ensin kokeiltiin antaa lisää testosteronia mutta se enneminkin lisäsi libidoa (ajateltiin ehkä jotenkin sen suuntaisesti että homomiehet ovat 'naismaisia' ja lisä testosteroni ehkä kompensoisi tätä.) Siirryttiin estrogeenin käyttöön kemiallisena kastraationa. Sitä Alan Turingillekin annettiin ja hänelle kasvoi rinnat. Naisten homoseksuaalisuutta ei Englannissa edes mainittu vielä 1920-luvullakaan laaditussa rikoslaissa. Pelättiin, että jos lesbous edes mainitaan jossain niin jotkut naiset voisivat saada siitä "ajatuksia".

Turing mainitaan paitsi Turingin testin myös itse tietokoneen keksijänä, vaikka senhän kai kaikki jo tiesivät että mahtava kunnia olla maailman ensimmäinen koodaaja (tai jopa häkkeri) annetaan usein naiselle: Ada Lovelace tuhatkahdeksansataaluvulta rulez!

(A. Hodges. Alan Turing: The Enigma.)

Toimintalinkit

2008-01-15T19:45:00.000+02:00

Henkilötietojen luovutuskiellon mm. suoramarkkinointiin voi tehdä kätsysti verkkolomakkeella tai pirntta&postaa menetelmällä:

Hiukan lisätietoa aiheesta mm. tietosuojavaltuutetun toimistosta.

Muista myös eroakirkosta.fi

Uutispommi

2008-01-13T13:17:00.000+02:00

Shokeeraava tutkimuslöydös, Tiede.fi kertoo: Abortti voi lisätä raskauden ongelmia.

Oisko noin?

Entäs: Potkujen saanti voi lisätä ongelmia työpaikalla.
Tai: Eroaminen voi olla pahaksi avioliitolle.
Kuolema vaikeuttaa elämää.

Äh, en pääse lähellekään.

biobiobio*

2008-01-06T11:38:00.000+02:00

Loppuvuodesta keittiö romahti ja tilalle asennettiin uusi. Samalla päivitin roskikset niin, että biojätteelle on vihdoinkin oma roskalaatikkonsa. Mutta mitenkäs sitä nyt sitten pitäisi niitä satunnaisia omenankantoja roskikseen rettuuttaa...

Paperisen tai muuten luonnossa hajoavan Biojätepussin kappalehinta on noin 15 senttiä, kun tavallisen muovisen roskapussin kappalehinta on kolme senttiä. Pienessä taloudessa tulee aika vähän biojätettä mutta hajuhaittojen takia biopussi pitää viedä usein puolityhjänä roskikseen. Tulee siis aika kalliiksi mitään kompostoida kun en viitsi Hesariakaan pelkästään sen takia tilata, että siitä voisi askarrella jätepusseja.

Kaiken huippuna kaikki valmistajat pakkaavat ne biojätepussit hajoamattomaan muovipakkaukseen. Mitä ihmeen järkeä tuossa on?

Oikeasti epäilyttää että onko tuosta biojäterumbasta juurikaan mitään ekologista hyötyä tai energiasäästöjä.

ohi on

2007-12-31T15:25:00.000+02:00

Vuoden pimein aika ja tuossa pihamaalla on alkanut kasvaa jotain sieniä. Keskellä joulukautta.

Kuluneella viikolla katsoin Sinkkuelämää uusintaa ja itkeä tirautin pienen kyyneleen kun Charlottea kosittiin eli pohjalla olen ja komeesti. Täällä on pimeää ja tylsää mutta onneksi vuosi vihdoinkin vaihtuu luojan kiitos. 2007 oli harvinaisen berseest'.

(Siksi tämä blogin päivitystahtinikin on hiipunut – kaikki olisi tätä samaa ruikutusta. On paljon parempi idea olla vaiti.)

Parannusta sopisi siis toivoa esimerkiksi saroilla ura, raha ja rakkaus. Tai asuminen, onni ja ystävyys. Tai parempaa seksiä, huumeita ja rokkia. Mitä tahansa muuta kuin tätä 2007-nollaa! Tervetuloa 2008. Mitään en lupaa mutta paljon toivon.

Tulevia väitöksiä

2007-11-21T14:41:00.000+02:00

Public defence of a dissertation

Wednesday 5 December, 2007 at 12 noon
Sampo-hall, Media Center Lume, University of Art and Design Helsinki
MA Olga Goryunova
Art Platforms: The Constitution of Cultural and Artistic Currents on the Internet
Opponent: Docteur d’état Sally Jane Norman. Culture Lab, Newcastle University
Custos: Professor Lily Diaz-Kommonen, MediaLab

Keskiviikko 12.12.2007 klo 12, Sampo-sali
Taiteen maisteri Sonja Iltanen
Minihameesta mummonmekkoon. Teollinen vaatesuunnittelu ja keski-ikäisten naisten vaatekäytännöt sosiaalista ikää rakentamassa
Vastaväittäjä: dosentti Sinikka Vakimo, Joensuun yliopisto
Valvoja: professori Päikki Priha, muotoilun osasto

Perjantai 14.12.2007 klo 14, suuri luentosali
Taiteen maisteri Satu Miettinen
Designing the Tourist Experience – With the Namibian Crafts People
Vastaväittäjä: kehitysjohtaja Seppo Aho, Lapin yliopisto
Valvoja: professori Pekka Korvenmaa, muotoilun osasto

*********************
Onneksi tutkimusinsituutti ja ahkerat kanssa-jatko-opiskelijat tuottavat sisältöä blogattavaksi asti.

IS > BB

2007-11-07T01:41:00.000+02:00

Viisi tuoreinta uutista samasta aiheesta on ehkä hiukan liikaa. Tästä aiheesta varsinkin. Eikös Iltasanomat voisi muuttaa nimensä ihan suoraan Big Brother -sanomiksi? Kuvakauppaus otettu äskettäin hesarin verkkosivujen etusivulta.

Kukkavarkaita

2007-10-22T18:42:00.000+03:00

Kaikkihan jo tietävät kuinka valtaisasti täällä typo_ssa kunnioitamme Marimekkoa – katso esim. tämä vanha bloggaus.

(rakkaudesta se hevonenkin potkii)

Siksipä tervainen sydämeni oikeen pomppas kertakaikkiaan kun törmäsin ranskanmaalla, keskellä katua, näin törkeään plagiaattiin:

Piirtäkää itte kukkanne, merde!

Konffaraportti, Scénaristes en Séries

2007-10-22T12:58:00.000+03:00

Scénaristes en Séries oli ranskankielinen konffa joten en voi kauheasti ottaa kantaa siihen mitä siellä puhuttiin. Joudunkin tässä konffaraportissa tyytymään lapselliseen juoruiluun, mielikuviin, oheistoimintaan, toisen käden tietoihin ja maisemakuvaan. Voilà:

Paikalla oli siis parisataa rankalaista TV-käsikirjoittajaa (eli suurin piirtein kai ne kaikki), jonkun verran tuottajia, pari ohjaajaa ja näyttelijää. "Me kaikki vihaamme toisiamme" sanoi vierustoveri illallisella ja nauroi päälle. Mutta ihan iloisestihan ne näyttivät juttuun tulevan ainakin viinipäissään. Sellainen konsensus koko porukalla vaikutti olevan, että ranskalainen TV-tuotanto on nykyään ihan pensaasta, vanhanaikaista, tylsää, aina-sitä-samaa moneen kertaan käsiteltyä tematiikkaa: eli jotain muutosta olisi saatava aikaiseksi ranskanmaalla ja pian. Katsojia ei kiinnosta enää muut kuin Amerikkalaiset TV-sarjat, CSI jne.

Sydän kierroksella ohjemaa esittelin 'vuorovaikutus / mobiili' paneelissa ja vastaanotto oli hyvä, Ranskalaiset pitivät sitä tosi kiinnostavana ja kysymyksiä tuli paljon. Englanninkielisen puheeni tulkkasi hauska näyttelijä, jonka nimi on jo unohtunut.

Näyttelijät siellä hurmasi muutenkin,
tapasin tyypin joka on (omien sanojensa mukaan) Ranskan Al Pacino, mutta tää ranskalainen versio oli kyllä jotenkin vekkulimpi tapaus. Eikä ollut pahan näköistä muukaan näyttelevä sakki paikan päällä, melkein tein vanhanaikaiset lähestulkoon ihastumalla yhteen ihanaan (taas kerran). Se vielä vähäsen flirttasi takaisin, mutta ihan vaan pikkuisen härnäykseksi, luulen. Kauniita, karismaattisia ihmisiä on Ranska pullollaan.

Hauskaa muuten kun menee vaan vähän rupattelemaan kahvilassa jollekin tyypille Bonjour, ca va? daa daa daa ja toinen on et bonjour vaan takaisin ja alkaa jutella ja sitten tulee lauma pikkutyttöjä pyytämään siltä nimmarin.

Olisi ollut uutta miespuolista konffarakastajaakin tyrkyllä oikein niin, että olisi valita voinut, mutta jätin väliin tällä kertaa. vaikka sen yhdellä todella komealla, joka uumoili, että saattaisi rakastua minuun oli niin sankarillinen nimikin: Lancelot. (Melkein yhtä siisti juttu kuin se kerta kun sain sähköpostia Intiasta, Siddharta nimiseltä kundilta).

Matkakumppanistani vain sen verran, että matkan aikana lukemassani Leena Krohnin romaanissa löytyy oikein sopiva sitaatti:
"[..] toisinaan epäilen, että monet aikalaiseni ovat myös läpikäyneet lobotomian."
(Hyvä kirja, tarkkanäköinen, hauska, Leena Krohn on aina osannut tarjota omaperäisen näkökulman jossa kulttuuri ja ruumis ja tiede kietoutuvat toisiinsa tavoilla jotka tarjoavat virkistäviä ajatuksia ihmisyyteen ja aikaamme.)

Aikataulujen suhteen osasivat myöhästellä ja muutenkin kaikenlaista sekoilua sattui mutta se täytyy sanoa, että ruoka- ja juomapuoli oli loistavasti järjestetty. Eli näin loppuun summaten: käsittääkseni varsin tyypillinen Ranskalainen konffa. Mulla oli mukavaa. Aix Les Bains on erittäin kaunis pikkukaupunki.

Tähtisumua / Stardust

2007-10-12T16:19:00.000+03:00

Seuraava sisältää suuria juonipaljastuksia Tähtisumua (Stardust) elokuvasta (ohj. Matthew Vaughn. 2007) ja kirjasta (Neil Gaiman. 1999).

Kirja on hiukan parempi kuin leffa.

Eihän se tekeminen helppoa ole tietenkään ja kaikesta huolimatta Tähtisumua on todella ihastuttava satu. Kirjassa vilahtelee liikaa sivuhenkilöitä eikä asioissa liikoja viipyillä tai niitä selitellä, silti siinä on jotain kauniin lyyristä ja lukijaansa onnellistuttavaa. Elokuva-adaptaatiossa on tiputettu toimivasti ja näppärästi osa liioista sivuhenkilöistä ja pieniä juonenkuljetuksia oikaistu ihan ok, mutta sitten kun on lähetty syventämään niitä jäljelle jääneitä niin metsään mennään ja rytinällä. Pahin moka, merirosvokapteenin tekeminen keiju-homoksi on todella typerä ja täysin tarpeeton sivuaskel tässä nimenomaisessa tarinassa (niin herkullista kuin onkin katsella miten Robert de Niro roolista suoriutuu).

Ja miksi loppu piti muuttaa kokonaan? Nyt seuraa nkts. feministipultti (olen puolitosissani):
Gaimanin kirjassa on saduksi puoli-melankolinen mutta vaihtelun vuoksi virkistävä hieman erilainen satukirjaloppu. Ensinnäkin Tristan ja Yvaine (tähti) eivät heti rynni hoitamaan virkavelvollisuuksiaan kuninkaallisina vaan kiertelevät monta vuotta toisiinsa ja maahansa tutustuen. Ja sitten vasta duunit. Ihminen ja tähti eivät voi saada lapsia, eli kun Tristan kuolee vanhuuteen heillä ei ole perillisiä ja tähdestä tulee valtakunnan ensimmäinen naishallitsija, ja hän hallitsee ikuisesti ja hyvin. Leffa saatanan Hollywood-lopussa nainen on poikinut monta sukupolvea kakaroita ja Tristankin elää kuninkaana ikuisesti.
!
Eikö kerrankin ois voinut antaa naiselle se lopullinen valtakunta jne.. edes vaik ukko haudassa oiskin?

Itsetuhoiset muotoilijat vastaan kärsimättömät kuluttajat

2007-10-12T11:07:00.000+03:00

Olin joku aika sitten mukana lopputyöseminaarissa kommentoimassa lopputyösuunnitelmia. Noiden esitysten ja muutoinkin kun olen kuunnellut opiskelijoiden juttuja, "kestävä kehitys" tuntuu olevan monelle läheinen asia. Se on hyvä juttu se. Kokonaisuuden huomioonottava ja sitä turhaan rasittamaton meininki on hieno homma. Erikoista opiskelijoiden jutuissa on varsin yksikoinen tapa ymmärtää "kestävyys", sillä järjestään opiskelijat tahtovat tehdä tuotteita jotka kestävät pitkään. Kestävyys ilmeisesti tarkoittaa heille helpoiten ja pelkästään ajallista ja materiaalista kestävyyttä.

Parikin juttua ihmetyttää: jos onnistuukin muotoilemaan tuotteen joka "kestää pitkään", eikö se ole muotoilijalta aika itsetuhoista toimintaa? Eikö luontevampaa olisi että muotoilijat haluaisivat tehdä tuotteita jotka katoavat suht lyhyessä ajassa jolloin kuluttaja tai käyttäjä mielisi hankkia uuden tavaran? Toisekseen, kodit ja miksei julkisetkin tilat ovat melkolailla täynnä tavaraa josta ei pidetä mutta josta ei toisaalta voi tai ei osata luopua/päästä eroon. Suvussa perintönä kulkevaa Kilta-astiastoa säästetään maailman tappiin koska brändi tiedetään arvokkaaksi vaikka kukaan suvussa ei halua käyttää astioita.

Jos pitkäikäisyys sinänsä ei olisi niin helppo myyntiargumentti, Franck olisi aikoinaan voinut laatia astiastonsa materiaalista joka kestää mutta jonka tilaisuuden tullen voisi vaikka polttaa pienissä erissä. Nanoteknologioiden avulla nykyisin voisi kunkin astian polttamisesta syntyä vaikka uniikki savumerkki joka häilyisi hetken ja katoaisi sen jälkeen taivaan tuuliin. IittalaSpaceBook-sivustolle voisi itse kukin sitten tallettaa kuvan omasta merkistään ja kai niillä voisi käydä kauppaakin. Se kuka ensimmäisenä keksii Kaj Kalinin merkkeihin piilottaman salasanoman saa ilmaiset kahvit ja Harri Koskisen muotoileman lippalakin.

Vitonen

2007-10-08T13:16:00.000+03:00

1. Missä olit ja mitä teit viisi vuotta sitten?
Esittelin lopputyöni Taikissa lokakuussa 2002, joten olen viimeistellyt sitä painokuntoon ja jännittänyt tarkastajien arviota.

2. Missä olit ja mitä teit viisi kuukautta sitten?
Toukokuussa pähkäilin haastatteluaineiston läpiluvun kanssa: miten käydä läpi 34 laajaa teemahaastattelua siten että kustakin haastattelusta saisi tiiviissä muodossa ja vertailukelpoisesti oleellisen talteen.

3. Missä olet ja mitä teet viiden minuutin kuluttua?
Töissä, Arabian tehtaan päädyn R-kirjaimen kohdalla ikkunahuoneessa, printtaan sähköpostista Action research-kurssin opiskelijoiden palauttamat n. 30 tutkimus-paperia. Teemana oli "ruokailu".

4. Mitä teet ja missä tulet olemaan viiden kuukauden kuluttua?
Maaliskuussa punnerran väitöskäsikirjoitusta kasaan esitarkastuskierrokselle (tai esiesitarkastus, riippuu syksyn työn laadusta) ja muutoin työksi hommailen akateemisena sekatyöläisenä kuten tähänkin asti. Kotikaupunki vaihtunee jossain vaiheessa joten "missä" on aikalailla auki.

5. Mitä teet ja missä tulet olemaan viiden vuoden kuluttua?
No, voi olla että kekkaloin professorina mutta kyllä vähän hämmästyn jos siihen viidessä vuodessa ehtisi pätevöityä ja eikähän sellaisia virkojakaan joihin voisin hakea ole useinkaan avoinna. Innovaatioyliopisto lisää monimutkaisuutta vielä muutamalla kertoimella. Mutta jotenkin samalla alueella luullakseni olen. Ja "missä", siitä vielä vähemmän ymmärrystä, juurikin tuon yliopistotroikan vuoksi.

Ja via, tietysti.

Sosiaalista

2007-10-06T14:03:00.000+03:00

Blogimiitissä oli taas kerran mukavaa. Ennakkoaikomukseni oli kovastikin minglata mutta kyllä jymähdin todella pahasti ensimmäiseen vanhoja tuttuja sisältävään pöytään eli ilta sujui eniten Val Kilmerin ja Daryl Hannahin kanssa. Toki Sediksen kanssa jotain naureskeltiin kuten Schizon ja Marinkin. Pari todella hauskaa uutta ihanaa sentään: Ulla ja Mielitty.

Ja oli siellä muitakin mukavia – Sun äitis listaa.

Käytettävyys ja (pois)oppiminen

2007-10-05T14:42:00.000+03:00

Pohdituttaa yhä vain ja edelleen:

Joku joskus (Medialabrassa kai) heitti pienen moraalis-eettisen käyttöliittymähaasteen. Jos sinulla on kauppaketju jossa työskentelee kassoina paljon lukutaidottomia maahanmuuttajia, niin pitäisikö ne ihmiset opettaa lukemaan vai pitäisikö kehittää kassakone jota pystyy käyttämään ilman lukutaitoa?

Olen päässyt myös pienemmän asian kanssa aika huikeisiin sfääreihin. Minulle todella tyypillinen kirjoitusvirhe on kirjoittaa donät kun tarkoitan kirjoittaa don't. Juolahti mieleen, että olisi todella helppoa tehdä Wordiin pieni automaattinen korjausliike niin, että aina kun kirjoitan donät ohjelma automaattisesti korvaa sen don't:lla. Mutta mitä sanoo "käytettävyys-filosofia" tällaisesta? Onko parempi vain systemaattisesti pois opetella tämän virheen toistamisesta vai voiko levollisin mielin sallia itselleen tällainen piintynyt väärinkirjoittaminen ja antaa automaatikan hoitaa homma? Mutta aiheuttaisiko se vaan sen, että virhe vaan yleistyisi?

Tietysti voisin myös luopua kieltolauseista kokonaan niin en tuota don't:tiakaan tarvitsisi.

Vitonen

2007-10-01T17:40:00.000+03:00

Tämänviikkoisen femmassa pyydetään kuvaamaan itsensä haikun muodossa (via). Kas noin:

Korviaan myöten
keski-ikäinen nainen
tutkii hymyään

Kuis Leena? Anu?

Mielenosoitusta ja mielihyvää

2007-09-28T07:54:00.000+03:00

Huomenna ei tarvitse miettiä mitä laittaa päälle: senaatintorilla kolmesta alkaen mielenilmaisua Burman kansannousun puolesta, päälle punaista.

Ei sillä että muutoinkaan olisi päällepistettävät viime aikoina mietityttäneet: aikamoinen kiire. Tuli nakki opettaa tutkimusmenetelmiä ja lopputyöseminaarin pariveto proffa P:n kanssa, jälkimmäinen ns. hätätilakutsuna, edellinen muutoin vaan puun takaa.

Tänään on lopputyösemman viimeinen päivä ja yritän nyt pistää kasaan jonkinlaista yhteenvetoa tekeillä olevista lopputöistä. (Lopputyö = gradu = opinnäyte) Juuri nyt ajattelen, että lopputyöt ovat arvokkainta mitä tässä koulussa tapahtuu: ne parhaiten ilmaisevat ja paljastavat miten muotoilun osasto suoriutuu yliopiston kolmesta perustehtävästä (opetus, tutkimus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus). Hyvältä vaikuttaa: lopputyösuunnitelmissaan opiskelijat tavoittelevat juuri vaikuttavuutta, asiantuntijuuden ja osaamisen karttumista, uusia näkökulmia ja syvempää ymmärrystä, melko monenlaisten aiheiden avulla. (Sääli kun suunnitelmista ei voi kertoa töiden tässä vaiheessa sen tarkemmin.) Ja, toisin kuin monille näyttää käyneen , suunnitelmien perusteella musta tuntuu että meillä opiskelijat todella tuntevat oppineensa ja myös mobilisoivat oppimaansa nyt kun tekevät lopputöitään. Just nyt olen aika polleana omasta koulusta. Totta kai meiltäkin valmistuu ihmisiä, joille Taik ei antanut mitään tai riittävästi tai jotain, mutta että suurin osa (nykyisin) arvostaa omaa tutkintoaan niin musta se on aika kova juttu.

Jospa nyt jatkaisi sen yhteenvedon tekoa. Ja huomenna Senaatintorille.

Drinkki nimeltä Leena

2007-08-28T19:43:00.000+03:00

Toisista tehdään runoja tai lauluja...

Kävipä tuossa pari viikkoa sitten, että olin (tietääkseni ensimmäistä kertaa elämässäni), Muusana. Olen nimittäin inspiroinut erään Martinin. Tarkkaa reseptiä en osaa sanoa mutta drinkki on aika sitruunaisen hapan, vähän kuin Lemon Drop, mutta siinä on lisänä, ovelasti makeampia sävyjä antamassa, ainakin mustikkamehua.

Virtuaalisella golfkentällä

2007-08-25T21:53:00.000+03:00

Muutaman viikon käytän jälkeen minulla alkaa olla jo pienoinen addiktio Facebookiin. Palvelu tuntuu varsin näppärältä tavalta pitää jonkinlaista yhteyttä kaukana asuviin kavereihin, harvemmin tapaamiin tuttuihin ja kollegoihin.

Pidän myös pimp-my-everything –henkisestä käyttöliittymästä, jossa voi ihan itse valita mitä kaikista lukemattomista nippeleistä, leluista, viihteestä ja asiasta omalle sivulleen haluaa asentaa.

Parasta on kun joku käy värisyttämässä mun hampsteria.

Mitkä lienee käyttäjäluvut? Kanadan reissuillani tapaamista henkilöistä sieltä löytyy jokaikinen. (Kaikkia en sentään ole omalle sivulleni kaveriksi pyytänyt.) Suomalaisia on vielä reilusti vähemmän – jopa uusmediahörhöistäkin vain osa, bloggaajista jo aika moni, vanhoista koulu- ja lapsuuskavereistani ei yhtäkään, eikä ole insinöörituttujakaan näkynyt.

Osa ihmisistä käyttää Facebookkia hauskanpitoon kavereiden kanssa ja toiset bisnessuhteiden ylläpitoon suorastaan. Toistaiseksi ainakin näyttäisi, että molemmat tavat onnistuvat ihan mukavasti. Vaikka olen kyllä kuullut eräästä kaveri-orientoituneesta käyttäjästä joka pahastui oikein kovasti siitä, että joku bisnestuttu yritti työsuhdetta rakentaa Facebookin kautta. Analogia on se, että alkaisi hioa firman osakekauppoja golfkentällä.